Kuten otsikko sanoo. Sellaista kasailen retkipyöräksi, tosin saattaa mennä aikaa jonkin verran ja vettä virrata Vuoksessa ennenkuin Fargo on ajokunnossa. On vaan tällä hetkellä inspiraatio kadoksissa aika totaalisesti. No eipä sitä voi syyttää muuta ku itteensä. Itsehä lestini valitsin. Tulee mieleen yks sanonta pikkasen muunneltuna, pitäs ja pitäs, pyörä pitäs vaihtaa ja akka/ukko pitäs vaihtaa. No pyörä on vaihtunut oikeastaan melkein kaikki jo kertaalleen vaihtuneet. Sit tää toinen mites akkaa vaihdat jos ei ole ja jos on ni mihis vaihdat. Hmmm ollako vai eikö olla, kas siinä pulma.
No mennään päivä kerrallaan ja ihmetellään mitä maailma eteen laittaa. Jotkut ihmiset käy sinun elämässä ja jotkut jäävät pitkäksi aikaan. Tähän some aikaan tuntuu sopivan eräs laulu jota vieläkin silloin tällöin kuuntelen. Esittäjää en sano saatte arvata. Katkelma laulusta on seuraava.
"Moneen oveen olen kolkuttanut, mutta harvoin sisään päässyt. He jotka eivät arvosta ystävyyttä, eivät ole sen arvoisiakaan." En ole varma menikö ihan noin, mut yritän etsiä biisin.
No nyt meni teksti kauaksi aiheesta, mutta nyt vaan jotkut laulut pitävät taas paikkansa. On se perkele ku ihminen ei opi, vaan toistaa samat virheet noin 10-15 vuoden välein.
Nyt tää jätkä lähti ulos lenkille tästä koneen äärestä, perkele.
Noh niin nyt tulee ihan sellai ku se piti alkujaan olla
"Monta vuotta on jo vierinyt, monta ihmistä elämässäni vieraillut. Moni on tullut, harva jäänyt, moneen oveen olen kolkuttanut, harvoin sisään päässyt. On niin paljon ihmisiä, mutta niin vähän ystäviä. He jotka eivät pidä ystävyyttä arvossaan, eivät ole sen arvoisiakaan."
Seuraavassa päivityksessä paljastan arkistin ja laulun.
Arvatkaa lukijat.
