lauantai 30. joulukuuta 2017

Vuosi 2017 paketissa

Näin on sitten vuosi 2017 taputeltu tai ainakin kohta taputeltu. Mitä vuoden aikana sitten tapahtui noin niiku pääpiirteittäin? Noh ajoin Espanjan Alicantesta kotiin, oli kyllä mieleen jäävä reissu. Enkä edes sairastunut reissun aikana. Monia fillaristeja kävi yöpymässä. Se perinteinen Etelä-Karjalan ensiapuaseman toiminnan tehokkuuden tarkastuskin tuli tehtyy. Siinä kesän aikana sitten rupesi tuo hapenottokyky laskea ku lehmän häntä ja sitä kautta sitten nuo tuloksetkin ja väsymys ku ei happea saanut kunnolla. Ensimmäinen Ruska Ride Across Finland meni sitten puihin kuumeen takia, Sitten jäätiin odottelee milloin se leikkaus sitten tulee. Kyseinen laitos tuli tänä vuonna sitten hyvin tutuksi tietyiltä alueilta. Leikkaus helpotti elämää, mutta motivaatio ajaa oli sitten jossain muualla. Tarvitsi ottaa pieni irtiotto sosiaalisesta maailmasta ja katsoa toiseen suuntaan. Loppuvuosi meni sitten miten meni, ei juuri kiinnostanut pyörät.

Mutta sain kuin sainkin täyteen sen 8000 km tälle vuoteen ja olen tyytyväinen siihen,

Tähän loppuun sitten se että muistakaa ne suojalasit ilotulitteiden kanssa. Teillä on vain yhdet silmät ja uusia ei saa.

Rauhallista ja kilometri rikasta Uutta Vuotta 2018

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulu

Eipä elämässä muuta ihmeellistä ole käynnyt kuin se että tämän vuoden tavoite saavutettu eli 8000 km tuli poljettua. Kaikkinensa vikoineen ja vaivoineen ja leikkauksineen. Nyt ollut vähän motivaatio poissa ja ei ole juurikaan kiinnostanut ajaa, kun pitäisi hankkia vielä maski astman takia. Reissuun ku lähtee niin pitää kaikki lääkkeet muistaa ottaa ainakin parin kuukauden verran. Ulkomaan kirjeenvaihtaja pysyy tämän talven kiltisti Etelä-Karjalan aluerajojen sisäpuolella, muutamaa mielenvikaisuuden aiheuttamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ensi vuoden suunnitelmat paljastan ensi vuoden ekassa postauksessa.

Pitemmittä puheitta HAUSKAA JOULUA JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA 2018

Ollaan varovaisia niiden ilotulitteitten kanssa.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Yön yli reissu

Pitkä toipuminen ja kunnon takaisin hakeminen on sitten edessä. Leikkauksen jälkeen oli 2 viikkoa rasituskieltoa päällä, sitten pääsi ajamaan. Ensin viikko ihan Vuoksen ympäri sopivaa tahtia edeten ja sitten vaan matka rupesi pitenemään pieninä pätkinä. Sadetta on piisannut enemmän kuin tarpeeksi, mutta eipä juuri haitannut. Niin vaan odotettu viikonloppu tuli eteen (kyll tuo on vetänyt uutta sähköjohtoo paikalleen otsalampun valossa)

Lauantaiaamuna (18.11) heräsin jokseenkin aikasee, 8 ja 9 välimaastossa. Pyörän olin pakannut jo edellisenä päivänä. Sitten vain odottelin mattian viestiä, et lähtee kohti Lidliä ja samalla itse valun myös sinne. Näimme Lidlin pihassa ja vielä viimeiset ostokset ja matkaan.


Vauhti pidettiin sellai inhimillisellä tasolla, kuitenkin sitä vettä tuli ylhäältä ja alhaalta ja sivusta. Mutta siitä huolimatta oli hauskaa ja hymyilytti kokoajan. "On sitä paskemmassakin kelissä tullut ajettua." Niin vaan tuli Virmutjoen Kauppakasino vastaan ja kurvaten sinne ja pieni tankkaus. Pitäähän "urheilijan" pitää nestetasapaino kohillaan. Kun sitten olimme lähdössä niin sadetakkia sai kaivaa esille.



Sitten vain tien päälle ja kohti seuraavaa taukopaikkaa. Ajaminen tuntui kohtuullisen helpolta ja mukavalta. Sade oli kuurottaista. Syyspohjassa käännyttiin kohti Kyläniemeä. Kangasmaastoa ympärillä. Tänne vois tulla joskus teltan kanssa viikoksi ja ajella polkuja täällä pitkin poikin. Tällaisia ajatuksia sitten sinkoili ajaessa kohti Utulan kauppaa, viimeinen pysähdys ennen määränpäätä. Siellä tehtiin viimeiset ostokset ja tankattiin miehet.

Sitten (katos vaan on prkl pimeetä) kohti Huuhaanrantaa. Siinä laskettiin kilometrejä tien haaraan mistä pitää kääntyä. Ei meinaa onnistua sitten millään. Mutta onnistui kuitenkin, löysimme itsemme laavulta. Sitten vain tulet ja ruokatarvikkeet esille. Ilta meni parantaessa maailmaa ja nauttiessa hyvästä seurasta, ruuasta ja virvokkeista.







Aamulla sitten huomasi sen että illalla oli nautittu alkoholipitoista virvoitusjuomaa. Yö meni hyvin, nukutti todella hyvin. Siinä sitten heräiltiin hiljakseen ja sitten kahvia, tuota mustaa eliksiiriä joka voidaan laskea riippuvuutta aiheuttavien aineiden joukkoon. Aina kun liikkui niin pikkaisen pakkas tavaroita. Siinä sitten vielä viimeinen katsaus että leiri jää samaan kuntoon kuin sinne tullessa.





Kotimatka alkoi, tuntui heti tuskaiselta. Ensin pysähdys Utulan kaupan luona ja roskat pois kyydistä asian mukaisiin roskiksiin. Sitten vain kohti Kauppakasinoa. Nyt on kyllä joku lykännyt lisä kilometrejä reitille yön aikana. Ei tuntunut näin pitkältä edellisenä päivänä.

Kauppakasino, kahvia ja kokis, viesti tyttärelle et sauna lämpimäksi. Reilu puolituntia ni kotona ja lämmin sauna. Sitten vaan sänky rupesi kutsumaan.

Kiitos mattia reissusta.

https://www.relive.cc/view/1281849601

lauantai 18. marraskuuta 2017

Vuoden 2018 Ruska

Nyt on tiedossa vuoden 2018 Ruska Ride Across Finlandin lähtö, kontrollit, maali.

https://drive.google.com/open?id=1kz3wfi1eDyxCZabyOGtL-Tcf0yHqO0LZ&usp=sharing

Tuosta pääsee katsomaan. Tuonne ollaan menossa ja yritetään päästä maaliin.

Muistutan taas että käytän noilla reissuillani tätä kanavaa @travelruska t.me/travelruska tuo on Telegramin appsin, kevyt ja helppo. Blogiin tulee sitten reissun jälkeen, instagramiin tulee kuvia jos muistan.

Varovasti siellä liikenteessä.


maanantai 13. marraskuuta 2017

Toipumista

Leikkauksen jälkeen toipuminen alkoi hyvin, kunnes rupesi nenä vuotamaan verta. Eiku polille ja lekuri totes et ne pumpulit mitkä piti olla liukenevat niin eivät sit liuenneet kunnolla. Imuroitiin kanavat puhtaaksi ja sit pumpulissa puudutusainetta nenään ja siihen meinasin sitten pudota ihan kunnolla. Äkkiä talutettiin toiseen huoneeseen pitkälleen, siinä sitten aikaa meni huomaamatta reilu tunti. Sitten pääsin lähtemään kotiin. Piti ihan kättä pitää nenän edessä ku ilma tuntu kylmältä.

Sitten kotona laittelin uusia sähköjohtoja aina kun kykenin (ei siitä mitään tullut ku pikkasen jotain teki ni nenä vuosi heti). Heti kun rasituskielto poistu niin hyppäsin pyörän päälle ja lenkille.

Vuoksen ympäri ajannut uskollisesti pieni etunen päällä. Sitten ne matkat vaan pikkuhiljaa piteni ja piteni, kelitkään eivät estäneet (toi hullu ajeli vesi- ja räntäsateessakin). Se vain tuntu hyvältä, jokseenkin mahtavalta. Vielä ollaan "toipilaana" kun tuo nenä ei ihan vielä ole parhaimmillaan, mutta päivä päivältä parempi.

Nyt uuden viikon aluksi mennään sitten kuuloasemalle ja sitten viedään Emonda maalattavaksi. Siitä sitten lisää myöhemmin. Tulevana viikonloppuna pääsee yönyli reissulle. Ah.

Hei, muistakaa valot ja heijastimet. Siellä on pimeetä.

lauantai 21. lokakuuta 2017

Sairaalakeikka

Keskiviikkona kävin sitten lääkärin juttusilla ja samalla verikokeet ja Leikossa haastattelu ja ku olivat yhden unohtaneet ni vielä kerta verikokeet. Sydänfilmikin otettiin. Sitten ohjeet ja se et astmalääkkeet mukaan. Siinä meni aikaa se kolme tuntii. Sitte kotiin ja torstai hissunkissun turhia ihmettelemättä.

Perjantai aamuna sitten heräsin "ajoissa" klo 3.40. Saapumisaika Leikoon olis klo 9.00 pikkasen ajoissa. Sitten kellon lyödessä 7.00 lähdin testaamaan julkisen liikenteen sujuvuutta. Hyvin pääsi keskusliikenneasemalle ja siitä Imatra-Lappeenranta bussiin. Siinä sairaalan kohilla pois kyydistä ja Leikoon.

Ilmoittautuminen, pientä odottelua, sitten ne sairaalan muodikkaat vaatteet ja ranneke kaikkiin laitteisiin, pituuskaan ei oo rajoitteena. Siinä sitten odoteltiin ja jopa nukuttiin hetki, sitten tuli hoitaja hakemaan ja kysy onnistuuko kävely. Pikkasen hontelo olo, ni otettiin pyörätuoli ja kohti leikkaussalia. Hei miut leikkaa naistiimi, jes. Ja sitten vielä kerran syv....

Sitten herääminen, aika hämärä ja epämääräinen olotila, maski naamalla suun kautta sai hengitettyä. Sitte se tärkein, mitä kello on? Jotain kolmen hujakoilla. Siinä aikani herättämössä oltuani tuli siirto osastolle. Siinä sopivasti ruokailun tienoilla. Ainoo vaan oli se et ei oikein kyenny syömään muuta ku leivän, pikkasen keittoa ja nestettä. Päärynä oli jälkkärinä. Se kelpas ku sen siivutti sopiviksi paloiksi.

Aika meni nukahdellessa ja sitten iltapala aikaan pyysin ylimääräisen päärynän yötä varten. Ilta meni töllöö kattoessa ja sitten yöhoitaja toi kipulääkkeen ja sitten oli uni taattu seuraavat neljä viisi tuntia.

Siitä eteenpäin sellaista torkkumista, kirjoittamista, viestejä, aamupala. Sitten taas torkkumista ja het perää lääkärin tykö. Kertoili leikkauksesta että oli sitä tavaraa siellä paikat täynnä. Sitten jatkohoito ja lääkitys ja ohjeet. Sitten otti ja nykäs ne tamppoonit pois nenäkanavista, verta tuli jonkin verran. Sitten vain pumpulitupot ja odottamaan ruokaa ja sitten kohti kotia apteekin ja coffee housen kautta. Coffee housessa on muuten jäälattea oli hyvää. Nyt menossa kotiin bussissa.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Syksyn kuulumisia

Ruska meni miten meni. Uudestaan ensi vuonna ja nyt miulla on pari siihen kisaan. Nyt on sitten selkeä tavoite, Ruska Ride Across Finland 2018, mutta nyt sitten käydään muitakin brevettejä ajamassa. Pienenä ajatuksena on vähentää tuota liikkeen aukioloaikaa kun nää paikalliset ei sitten näköjään tarvii ammattitaitoa. Takuuhuollot kyllä hoidetaan ja jos on hiljasta niin ollaan sitten ajamassa. Turha olla tyhjän panttina.

Sen verta tässä suunnitellut että ihan teidän kiusaksi lähtisi talvella kiertämään Pyreneitten niemimaata ja jos oikein hyvin käy niin tulen kotiin vain järjestämään asiat ja poistun viettämään eläkepäiviä (tämä vain sillo kun kaikki tähdet, aurinko ja kuu ovat oikeassa asennossa) Sitten voi ajella tyytyväisenä fillarilla ja tulla vaan kesällä käymään täällä. Mutta ei mennä asioiden edelle.

Niin ja se kemiallisesti tiedottomassa tilassa valvotuissa olosuhteissa tapahtuva kirurginen toimenpide eli lyhyesti leikkaus tehdään 20.10.2017. Keskiviikkona lekuri selittää leikkauksen kulun ja lisäksi otetaan verinokeet ja sun muut kokeet, pitäsköhä pyytä maksu omasta verestä. Sit Perjantaina sisään ja kuulemma jos kaikki on mennyt hyvin (minulla? No jos tuo suojelusenkeli ei oo kahvipaussella) niin lauantaina hoitajat tylysti potkaisee pihalle. Höh.

Kävin sitten kattomassa Blade Runner 2049, noh............. Okei kerron juonen, siin alussa on auto ja se auto lentää..... Menkää ite kattoo, en jaksa kertoo. Se on vaan JULMAN KAUNIS niinkuin on Blade Runner Final Cut. Siis ei se teatteri versio.

Pikkasen lisää kahvia ja sitten vois lähteä kattomaan et lentääkö tänään taas tankojen yli.

Hei, liikutaan varovasti siellä liikenteessä ja muistetaan valot ja heijastimet.

perjantai 22. syyskuuta 2017

#ruska2017

Ihan ensimmäiseksi, ei mennyt niinkuin halusin. Keskeytys.

Perjantaina siirryin kohti Hankoa, samalla junalla tulivat sitten Mikko Mäkipää ja Maria Luosto. Kyllä oli omanlaisensa vekslaaminen näissä VR:n pyöräpaikoissa (miksi niitä ei voi tehdä järkevimmiksi, vaan pitää kiduttaa kaikkia?) Karjaalla oli junan vaihto ja hetki vielä niin oltiin Hangossa. Siinä ajattelin ensin katsoa sen kahvilan ja sitten vähän kaupunkia. Väärin.

Garmini ei sitten suostunut ottamaan virtaa vastaan vaan vinoili. Kokeilin monia piuhoja ja ei vaan onnistu. Siinä sitten selviteltiin tilannetta ja mitä olis tehtävissä. No tilaus verkkokauppa.comista ja reitti pikkaisen uusiksi ja kertoilin myös muille että reittini muuttui alkumatkasta. Siinä sitten olikin ajantappamista iltaan asti. Muita ajajia tippui pikku hiljaa paikalle. Oli kaikennäköisiä pyöriä, yksi nojapyöräkin.






19.40 siirryttiin Vapaudenpatsaan luokse yhteiskuvaan ja rannalle, kaikki kasteli eturenkaan klo 19.49 ja matkaan.
Ensimmäinen 25 km ajettiin "ryhmässä", siis säännöt lähellä ajamisessa eivät päteneet tässä. Mutta hyvin porukka meni pisrtaleiksi ja aivan käsittömän lujaa matkapyöräilijöiksi. Siinä sitten ajettiin päätietä pitkin pois Hangonniemestä. Maisemat, no eipä niitä juurikaan nähnyt pimeällä.
Se oli sellaista valkoisen viivan katsomista ja eteenpäin menemistä. Pidin tunnin välein jaloittelutauon eli pysähdyin ja 2-5 minuuttiin jaloittelin, sitten taas matkaan. Pimeällä ajo ei vaan ole miun juttu, joutuu liikaa keskittymään siihen ettei autojen valot häikäise. Karjaa, "kahvipaussi" ja takaisin tielle. Kohta pitäisi olla risteys Helsinkiin.
Tuossahan se ja sinne. Aikani ajettua oli pakko etsiä paikka jossa voisin nukkua pari tuntia. Sellainen löytyi suhteellisen helposti. Teltta, makuupussi, viimeinen päivitys seurantaan, unta.

Lauantai 16.9.2017
Herätys, ylös, teltta kasaan ja tien päälle. Klo 4.jotakin olin jo ajamassa. Hiljaista, pimeää, pikkaisen usvaa, mutta suhteellisen lämmintä. Kohta Kirkkonummi ja aurinko nousee, on vaan hienon näköistä.



Espoo ja sen läpiajaminen ja vähän sekoilua siellä. Lauttasaari, Jätkäsaari, verkkokauppa.com ja uusi Garmini 520 ja takaisin tien päälle. Helsingin läpi Itäkeskukseen ja kohti Porvoota. Meni hyvin ja paketti postiin(se toinen Garmini). Porvoon tietä eteenpäin. Aamupala K-kaupan pihalla. Juttelua ihmisten kanssa. Taas tien päällä. Aurinko paistaan tuntuu mukavalta. Porvoo lähestyy.



Porvoo. Ruokatauko ja vähän nettiä samalla yli 140 km takana siis kokonaismatkaa. Taas liikkeelle, nämä kaupunkien läpiajaminen vie aikaa. Kohti koskenkylää. Tuttu tie, osaisi ajaa vaikka unissaan. Pikkasen rippaa vettä ja vähän aikaa. Puolipilvinen keli. Koskenkylän kahvila, nälkä edelleen. Olo suhteellisen hyvä. Kohti Pukaroa, pieniä tietä pitkin. Pukaro, nälkä edelleen. Kotijoukoilta tulee soitto, onkohan nyt kaikki kohallaan, kun on nälkä koko ajan.

Pukarosta eteenpäin ja tylsää 6 pitkin. Pari pysähdystä ja nestettä, nälkä edelleen vaikka on syönnyt. Korian aakkosbaari, kauppaan ruokaa. Taas eteenpäin, nyt olo ei ole enään hyvä, mutta ei huonokaan. Kuusankosken ohi, tuolla on järvi. Uimaranta. Hyvä, telttapaikka löyty.

Teltta, makuualusta, makuupussi. Sisälle ka ruokaa, nettipäivitys ja nukkumaan.


Sunnuntai 17.9.2017. Klo 4.jotakin herätys tosiasiaan että olen kuumeessa ja kovassa. Lisäsin vaatetta mutta siitä huolimatta kylmä ja hiki. Niveliä särkee. Saa nukuttua vielä pari tuntia, sitten ylös ja leirin purku ja kohti lähintä juna-asemaa. Olin jo ilmoittanut keskeytyksestä. Harmittaa ihan perkeleesti, mutta terveyden kanssa en leiki. Keskeytys tuli 305 km jälkeen ja sen olin vuorokaudessa ajanut.



16 km asemalle ja melkein 50 minuuttia. Joo ei ole mies kunnossa. Junassa kahvia ja sämpylä. Imatra, polkien kotiin ja saunan lämpimäksi. Sauna ja sänkyyn. Neljä päivää kipeänä ja torstai ensimmäinen kuumeeton päivä.

Lähtisinkö uudestaan? Kyllä lähtisin ja silloin toivon että on parempi onni.

torstai 14. syyskuuta 2017

Viimeinen päivä ennen Ruska

Tää on viimeinen päivitys ennen ruskaa. Siis Ruskn aikana en päivitä blogia ollenkaan, ainoastaan instagramia (grandi1966) ja telegramia t.me/travelruska.

Mutta joo tänään torstaina liikuin moottoriavusteisesti Rautionkylästä Helsinkiin. Kävin syömässä Liuskassa ystäväni Pasin kanssa. Erittäin hieno hetki (Laura siul on hieno mies) oli todella kiva nähdä pitkästä aikaan. Pizza oli hyvää (Liuska) ravinteli on siin Erottajalla ja palvelu oli mahtava. Tykkäsin.

Ajoleirikin on kuun vaihteessa. En pääse, monttubileet. Mutta fiilikset on mahtavat näin ennen H-hetkeä.


En oo näitäkään nähnyt näin läheltä.

Tarina jatkuu sitten Ruskan jälkeen. Jos haluaa seurata livenä niin tuolta.
https://www.randonneurs.fi/ruska-2017/

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Tää on nyt vaan mielen tyhjentämistä......

Teen tämän kirjoituksen vain sen takia että harjoittelen tiettyjen juttujen kiinnittämistä blokikirjoitukseen.

Ajatukset on pikkuhiljaa karannut jo tulevaan perjantaihin. Reissukamat? Mitkä reissukamat? Tota, ehtii ne torstaiaamuna pakata, ei se oo tärkeintä et mies ja pyörä on matkassa?  No kyll sinne tavaraa lähtee ja yritän pitää painon mahdollisimman alhaalla, mut saa nähdä. Niin se tankokin vaihtu.


Siinä, Moloko bar, on muuten hyvä. Pyörän välitykset on seuraavanlaiset edessä 50/36 ovaalit, takana 11 vaihteinen 40-11 ja käskyt välittää xt di2. Kyselijöille tiedoksi, toimii.

Sitten niihin harjoituksiin.

Näköjään toimii linkkinä. Mutta jatketaan harjoituksia.

Kaksi Tsekkiläistä tyttöä kävi yön nukkumassa ja jatkoivat matkaa Venäjälle.

Tässä vielä tulevan reissun seuranta kanavat.
Telegram, @travelruska (t.me/travelruska)
Instagram, grandi1966
Lisäksi tulee liveseuranta, mutta sen saan vasta perjantaina ja ilmoitan ylläolevissa.
#ruska2017 löytyy jotain jostain.


tiistai 5. syyskuuta 2017

Ruska lähestyy

No niin nyt on käyty lekurissa, isolla kirkolla ja saunassakin keskellä kylää ja kaikkee on suunniteltu.
Aloitetaan, kävin sitten kerroskuvauksessa ja heti perään lääkärillä. Tuomio tuli heti ku apteekkarin hyllyltä; kirurginen toimenpide nukutuksessa marraskuussa, sitä ennen käynti missä selitetään mitä tehdään. Kuulemma on aika hyvin tukossa noi kanavat. Jos vaikka sen jälkeen toi happi kulkis paremmin.

Sitten menin käymään isolla kirkolla ja ajelin sitten pitkin pitäjää (muutama kunta siinä tuli käytyä) Lauantaina sitten kävin kaverin kanssa Sompasaunassa. Oli muuten aika viehkeetä käydä saunassa ja katsoa Katajanokkaa saunan ikkunasta. Siitä sitten Velolla käynti ja juttelee muutaman tutun kanssa. Siitä sitten kivasti vastatuuleen takaisin kaverin luokse. Vähän meni hapoille.




Niin oli siellä ihana kahvilakin.

Sunnuntaina sitten suunta kohti Veloa ja katsomaan mitä siellä tapahtuu. Junatiketti oli jo varattu ja maksettu joten se oli vain ajantappamista. Kyllä näki tuttuja ja samalla tutustuin Herra mpaa nimimerkin omistajaan.

Niin nyt sitten on ilmoittauduttu Ruska Ride Across Finland 2017 tapahtumaan. Ja vähän jännittää miten sitä jaksaa ajaa Suomen halki. Joo tiedän, oon hiukan hullu, mut entäs sitten. Tärkeintä lienee että itse tiedostan sen. Ajamaan sinne mennään eikä nähtävyyksiä kattomaan. Niitä voi sitten seurata täältä, instagram grandi1966 tai telegram t.me/travelruska . Facebookkia en juurikaan käytä silloin ja muutenkin hiljennän muut viestintä välin, puhelimella saa kiinni mutta en välttämättä vastaa.

Tulevia juttujakin on suunniteltu ja ihmetelty. Lokakuussa vois hakea viisumia ja käydä sitten Pietarissa pyörähtämässä. Espanjan reissua pitäisi suunnitella, noh siis sitä lentoa sinne ja muuhan hoituu sitten paikan päällä.

Tässä vähän esimakua tulevista päivityksistä ajonaikana. Blogiin tulee tekstiä reissun jälkeen.




keskiviikko 2. elokuuta 2017

Maantie kausi

Maantiekausi on sitten paketissa tältä vuodelta. Ei ei ei, en ole mennyt katolleen enkä rikkonut pyörää, kaikki on hyvin (niin hyvin ku tuo vinkuva vetuei pystyy olee kaikkinensa vikoineen ja ahtautumineen). Vaihdan vaan pyörää ja rupean valmistautumaan syyskuuhun.

Sitä ennen saa sitten tietää millainen kirurginen toimenpide tehdään noille ilmanottokanaville. Sitten voi ilma kulkea hiukan helpommin ja happeakin saa sitten.

Hei....

Ajetaan turvallisesti siellä.

torstai 27. heinäkuuta 2017

Willimiesajot ja vähän muutakin

Sain vihdoin sen uuden kelakortin, nyt ollaan ihan virallisesti astmapotilas ihan kelankin mielestä. Sitten pitäisi vielä kituuttaa tuonne ens kuun loppupuolille et pääsee röntgen Sinusten tietokonetomografiatutkimukseen. Niin hienosanayhdistelmä ettei siitä juurikaan ymmärrä mitään. Sitten heti perään lääkäri ja päätös millo tehää kirurginen toimenpide noille "kasuttimen" ilmanottoaukoille ja onko paikallispuudutus (toivottavasti olis taju pihalla). Syy on se, että polyypit ahistaa hapen kulkua nyt ja se mihin asti niitä nyt on mennyt. Saatana tässä on menty happivajeella sitten puolet elämästä joten ihan tuttua et pikkasen ahistaa. Jos nyt vanhana tuo kone vielä sen parikyt vuotta kiertäis.

Sitten muita uutisia, olin lupautunut Willimiesajoihin talkooavuksi (talkoo-orja 😁). Putiikki kiinni perjantaina ja kohti Rakuunamäkeä pyöräillen. Perjantai meni rakentaessa kisakeskusta ja korttelirataa. Ei siinä mitään taukoja kerkii viettää, senku tekee ja vipeltää menemään. Vähän sellai niiku työmoodissa mentiin ja tehtiin. Siitä sitten tyttären luokse Skinnarilaan. Lähikaupasta ruokaa ja takasi syömään, ei siinä kauan tarvinnut nukkumattia kutsua. Tuli käymään ihan lekan kanssa.





Aamulla sitten herätys ja kahvia koneeseen ja kohti Rakuunamäkeä. Tosin kävin vielä torilla juomassa kahvia. Sitten hektisesti menemään ja rataa rakentamaan. Sitä rakennettiin siinä Rakuunamäen alueella ennenku tiet suljettiin muulta liikenteeltä. Sen jälkeen muualtakin valmiiksi. Tulossa siis miesten korttelikisa. Sitä ennen oli lasten kirikisa, joka oli aika suosittu. 

Kilpamiehet vois sitten lukea sen lehtisen mikä sen numeron mukana tulee ja huomioida sen että rataa voidaan käyttää muuhunkin ennen kisaa. Ennen kaikkea varovaisuutta kun lapsia on siinä radalla kirimässä, ette te ole niitä maailman huippuja vaikja Suomen huippuja olettekin. Ei se vauhdin hiljentäminen ole teiltä poissa. Olen vittumainen tiedä ja voi tulla aukoo päätä sitten ihan suoraa miulle, ni ei tartte selän takaa huudella.

Korttelikisan alku oli muutama hetki ni sitte Valtteri sano et kyytiin. Jaaha jostain puuttuu mies radan varrelta. No eka alamäki ja puoliväli. Selvä, kisaa oli menty jo pikkasen yli puolet niin taivas repes ihan kunnolla. Siinä sitten toteet et kiva, sadetakki on niin lähellä mutta kaukana. Noin 300 metrin päässä ja paikkaa kun ei saa jättää. Siinä sitten suojaa haettiin puun alta ja viimeisimmäksi steenvajon alta. Vihdoin tulee lupa poistua. Eiku kisakeskukseen ja sadesuojaa. 

Kattos vaan tytär tullut koiran (Räpä alias Rääpäle) kanssa kattoo kisaa. No pientä näytti paleltavan niin nostin syliin ja takin alle (kiinan harjakoira karvallinen). Siinä sitten odoteltiin että sade loppuu ja pääsee purkaa radan pois.

Radan purku oli sitten suhteellisen nopea ja taas oli päivä pulkassa parilla kahvilla ja munkilla. Sitten vielä ihmetellään miten pysytään hoikkana. Taas "kotio" syömään ja nukkumaan.













Aamulla aikaisin ylös ja varikkopaikalle, tänään ollaan sitten liuta-auton mekaanikko/kylttien kerääjä. Aamusta oli eka kerran aikaa nähdä tuttuja ja jutella ja juoda kahvia. Siinä samalla katselin millaisia ajoasuja porukoilla on. Se on ihan hyvä käydä katsomassa että tietää suurinpiirtein millaista porukkaa siellä on. Lähtö, ensin miesten elite, sitten kuntosarjan vapaa vauhti, sitten naisten elite, sitten ohjatut nopeusryhmät ja luuta-auto viimeisenä. Ei keritty ku ajaa se pieni alkulenkki, ku tuli hommia ihan mekaanikkona. Joku oli kaatunut (ei mitään tietoa mitä oli tapahtunut) lanssikin oli siinä, luultavimmin kasa. No pyörällä ei kyllä jatketa, kiekko kiero ja satulatolppa vääntynyt. Kuski ja pyörä kyytiin ja eteenpäin.

Lemintien risteyksessä sitten yleisö huitoo kovasti. Kurvaus siihen, naisten elite kuski siinä takakumi tyhjänä ja naarmuilla. Ei jatka kisaa vaan menee lanssi kyydillä ensiapuun ja pyörä meidän kyytiin. Matkaa jatketaan kohti kirkonkylää ja kyydissä oleva pyörä ja kuski jää tässä pois. Sitten loppumatka keräillään kylttejä ja päästetään tievahdit pois ja syödään taukopaikoilla. Lopussa vielä leikitään taksia kolmelle talkoohenkilölle. Kisakeskuksessa luovutetaan naiskuskin pyörä hänelle. (Paranemisia siulle). Siiten Husu toteaa et menkää syömään. Jostain kumman syystä ei tehnyt mieli yhtään syödä.

Sitten vielä kisakeskuksen purku ja kisat on taputeltu tältä vuodelta. Kiitokset kaikkille, ajajille, organisaatiolle, katsojille. Otetaan taas opiksi tästä vuodesta ja yritetään tehdä vielä parempi kisa ensi vuonna. Talkoo-orja kiittää ja kumartaa ja ajaa auringon nousuun.