Aivot niksahtanut paikaltaan.

Olen eräällä tavalla "hullu" tai muuten vaan niksahtanut. Reilu viikko oltu kotona niin johan sitä pitää jotain tavoitetta laittaa päivyriin odottelee. Mikä se on? Aivan ansioitettu kysymys. Miltä kuulostaisi 1800 km, 8 päivää ja 6 tuntia aikaa, pakollliset paikat ukko-koli, iso-syöte, kaunispää ja Oskar II kappeli Norjassa olis maali ja lähtö Hangosta? Siinä sitten vaan laskutoimitusta kui paljo pitää päivässä ajaa, saa toki ajaa yölläkin jos niin haluaa.

Vanha mies keksii kaikkee pitääkseen mielen virkeänä. Ei kukaan haluais lähtee tandemin pilotiksi tuohon? Olis pari kilpailu paikka.

https://www.randonneurs.fi/ruska-ride-across-finland-info-page/#controls

Tuolta voi lukasta enklanniksi. Olis vaan aika kiva ajaa Suomen läpi pituus suunnassa.

Hei, ollaan varovaisia siellä liikenteessä.

Kotona hyvä olla

Kyllä vaan reissusta palautumiseen menee sitten aikaa ja se että yrittää päästä normielämän rytmiin vie näköjään vanhalta mieheltä aikaa jonniin verran. Tuossa tulikin sitten korjattua se garmin connetin puute mikä ilmeni reissun päällä. Aika mennyt nukkumiseen ja syömiseen sitten kaikelta muulta ku on kerinnä, esim venytellä ja vanutella itteään. Nytkin tuntuu että saa käsiä venytellä alvariinsa. Mutta kevättä kohti mennään vaikka jotain tuolla ulkona sataa. Niin ja se runkokin pitäs hakea Joensuusta. Kaikkee tässä on.

Ollaan varovaisia siellä ulkona.

Reissun loppuraportti

Mitä sain reisustani? No ainakin ihmiskontakteja ja sen että tulen aika hyvin toimeen tuolla isossa maailmassa liikkuessani. Monesti luultiin paikalliseksi ihmiseksi ja kysyttiin neuvoja. Myös löysin itseni syvällisemmän olemuksen jota en noissa kirjoituksissa tuonnut ollenkaan esille, koska totesin sen kuuluvan vain minulle itselleni, joskus myöhemmin läheisilleni ja läheiselle ihmiselle jos sellainen joskus rinnalle ilmestyy. Kokemuksia erilaisista tilanteista ja sen että ei se raha loppupeleissä ole niin tärkeä vaikka helpottaa elämistä. Tapasin aivan mahtavia ihmisiä reissun aikana ja moni heistä auttoi minua kulkemaan eteenpäin ja olivat kiinnostuneita kuinka yksi hullu suomalainen pyöräilee talvella kohti kotia. Maisemat oli aivan jotain uskomatonta vaikka vihreetä ei puissa ollut, pokkarikamera olisi pitänyt olla mukana, jäi monta tilanne kuvaa ottamatta, kuten se että kaksi peuraa menee tien yli alle 10 metrin päästä. Lintuja tuli nähtyä paljon ja muuta metsäin eläintä. Muutenkin metsäiset tiet oli se missä mieli lepäsi aika täydellisesti ja sain ajaa aika flow-olotilassa (tulin välillä miettineeksi että kuka tätä pyörää oikein ajaa) Ajatukset on vielä aivan jossain muualla kuin kotona ja tässä kirjoituksessa, mutta nyt kiitän ja kumarran. Kiitoksia että jaksoitte seurata matkaa.

Kiitän kaikkia niitä ystäviä ja ihmisiä joita matkan varrella tapasin ja auttoivat minua toteuttamaan matkani Alicantesta kotiin Imatralle. Syvä kummarrus ja lämpimät kiitokset.

I thank you all: My friends and all those people, who I met during my bicycle journey. My sincere and warmest thanks to all of you who helped me to conclude my trip from Alicante to my home town Imatra!

Ich möchte Euch alle hertzlich danken: Meine Freunde und auch Euch alle wunderbare Leute die ich unterwegs getroffen habe, insbesondere die Leute die mir geholfen haben, so daß ich meine Reise von Alicante bis meine Heimat Imatra enden konnte.

Je tiens à vous remercier: Mes amis et tous les gens que jái rencontré sur mon chemin. Spécialement je voudrais remercier tous ce qui ont contribués à me rendre d'Alicante à ma ville Imatra.

Sääkokemukset on helpompi sanoa mitä EN kokenut, lumimyrskyä ja hiekkamyrskyä saati sitten hurrikaania, kaiken muun sitten koin.

Ajetut kilometri 2700 mittarin mukaan plus pimeät mukaan niin puhutaan noin 2750-2800 km.
Tammikuu  1063 km nousumetrejä 8168 metriä
Helmikuu  1235 km nousumetrejä 11574 metriä
Maaliskuu  399  km nousumetrejä 1111 metriä

Yhteensä Nousumetrejä tuli siis 20 853 metriä
Kävelyä tuli sitten tehtyä ihan riittävästi  tammikuussa 152 481 askelta eli 131,5 km, helmikuussa 123 723 askelta eli 106,2 km ja maaliskuussa 50164 askelta eli 41,9 km, paljon tuli käveltyä myös reissun aikana.

Junalla kuljettuja kilometrejä oli sitten noin 1800 km, ottaen huomioon sen että rautatiet ei aina mennyt suorinta reittiä vaan saattoi hyvinkin kiertää kaukaa määränpäähän

Kaikki tämä tehti ruismoottorin vikalistasta huolimatta. Rajoitteet on pään sisällä.

61. Päivä

Jotenkin vapautunut ja rauhallinen aamu herätä. Varmaan johtui siitä et oli viimeinen aamuherätys reissussa. Sitten vain pitkä aamupala ja eväät laivamatkaa varten. Sitten vain sinne laivalle jossain välissä. Majapaikka on hyvä ja hieno, siihen olis kuulunut aamusauna, mutta en käyttänyt sitä hyväksi. Tähän voisi tulla muksujen kanssa joku kerta.

On se vaan kumma kun olis mahdollisuus olla paikallaan ni ei sitt vittu pysty olee paikallaan. Pakko vaan lähteä liikenteeseen ja ulos. No satamassa saa sitten käppäillä ympäriinsä ja ihmetellä. Odotellaan nyt sitten rauhassa et laiva tulee.

Jokin aikaa joitui odottamaan, mutta pääsi ekana sisään laivaan. Yleensä saanut odottaa mutta poikkeuksen tekee varmaan ajankohta, talvi. Nyt rupeaa omaan tajuntaa iskeä selkeys minkälaisen ihmiskokeen sitä oikein teki. Nyt ymmärtää pitkän ajan reissaajia paremmin, paljon paremmin. Samalla on löytynyt selvyys itselle et ei näitä pitkiä reissuja halua yksin tehdä, olis kiva jos olis ystävä/kaveri jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja kannustaa toista kun tuntuu heikolta. Hitto nyt menee sössöttelyksi, päivää on vielä jäljellä ja eikä vielä olla kotona. Laivassa kyll ja olut edessä.

Juttelin pidemmän tovin herras henkilön kanssa reissaamisesta ja maiden erilaisista kulttuureista. Erittäin antoisa keskustelu. Sitten oli pakko mennä kattoo mitä myymälästä löytyy. Sieltä löyty Motörhead viiniä jes.

Sitten vain ajan tappamista ennen satamaa ja satamaan päästyä odotin ystävää saapuvaksi toisella laivalla satamaan.

Huomasin sen että Länsisatama muuttaa muotoaan kokoajan. Siinä sitten meni aikaa ystävän kanssa jutellessa ihan huomaamatta ja kiinnostus reissuun oli iso. Sitten heidän kyyntinsä (ystävä perheen kanssa liikenteessä) tuli ja tiemme erkani. Mie läksin kohti rautatieasemaa ajelee ja sattui sitte junakin olee jo paikalla. Ei muuta kuin ihmettelee suunnittelijan suurta ihmettä, mikä ei toimi minkään mittapuun mukaan millään järkevällä tavalla. Ai helvetti sentään.

Matka meni rattoisasti vitun kallista kaljaa lipittäessä ravintolavaunussa. Siirryin sieltä pois Lappeenrannan kohdalla. Sitten vain vielä viimeiset kilometrit kotiin niin homma on hanskassa.

Kotona. Jaa siis kotona viimeinkin. Jaaha jos söis jotain ja sit nukkuu. Huomenna tavaroiden purku, pyykinpesun aloitus ja pyörä talliin ja täydellinen huolto.

Päivän data



Reissu on saatu päätökseen, loppuraportti tulee jonkin ajankuluttua. Malttakaa odotella.

60. Päivä

Yö meni vähän jännittäessä tämän päivästä junamatkaa, ku eile kävi tarkistamassa aseman ja junan. Voi kyllä sanoa että aika pysähtynyt aika hyvin osittain. Aamupala tauluun ja kamat kantoon. Pitkään asuneet heitti morot, ihan kuuluin joukkoon parin päivän jälkeen. Varmaan työmiehiä ku aamulla katosivat ja illalla ilmesteyivät. Siinä sitten kohti rautatieasemaa fillaria työntäen. Sitten raiteen varmistus ja kahvi perkele.

Siinä sitte fillarii siirtäessä laiturille ökelit tippu aseman lattialle ja leuka tippu polviin. Siis kevät on tullut vaikka lunta on maassa ja pakkasta. Voi juma mitä rotusääriä ja vielä naistenpäivä. Hyvää naistenpäivää kaikille.

Niin vaan ajaminen loppui Riikaan säiden takia ja se ettei ollut nastoja. Ei niitä olis tarvinnut ku täällä vasta, mutta näillä mennään. Nyt junassa kohti Valgaa missä junanvaihto ja sit Tallinnaan.

Näillä ja euroopassa muutenki oli tasaisissa pinnoissa pulunestolaitteita. Pisti vaan silmään.

Nyt pitää kyllä sanoa että Latvian juna oli pientä jumppaa vaativa homma. Juna oli just sellanen ku ekalla Viron reissulla Minnan kanssa, heilu ku roska tuulessa. Ja aivan saatanan lämmin. Maisema tyyyylsä.

Sitten tultiin Valgaan ja junan vaihto. Nää saatanan suunnittelijat keksineet sen et laituri välissä ni etpäs pääsekään siitä vaan kierrä kokl saakelin juna. Ai vittu. Mut nyt on sitten wifiä ja latauspistoketta ja aivan uuden näköistä junaa.

Tartoon asti käydään kaikki maitolaiturit läpi ja sit tää muuttuu expressiksi. Ja sopiva lämpötila. Liettuassa, Latviassa ja Virossa on vielä junanlähettäjä ja tasoristeysvahti. Saa nähdä milloin nekin katoaa. Nyt ei voi sanoa että ögelit tippuis, ei juurikaan hymyilevia naamoja, kaikki tuntuu olevan juroja ja omissa oloissaan. Mutta saatiin tämäkin junamatka päätökseen.

Sitten vain asemalta taluttaen hostellille ja maksu, fillari sisään. Kalja voi tehdä hyvää. Sitten huoneessa käynti ja sitten kauppaan. Piti ostaa pakolliset eli kolme viinipulloa, leikkeleitä ja juutoa huomisia eväitä varten ja samalla kävin vähän katsastaa mihin miun pitää mennä.

Sitten takaisin ja pakkaus ja ruuan tekoon. Ett jaksaa huomenna olla laivassa. Ja saa ajan jotenkin kulumaan.

Köyhän miehen iltapala. Makaroonia, papuja tomaattikastikkeessa. Nyt vielä iltakalja ja sitten nukkuu ja aamulla ylös ajoissa.

59. Päivä

Kyllä se sauna oli hyvä eilen illalla. Uni tuli äkkiä. Yöllä oli satanut lunta. No ei muuta kuin syömään ja sitten ulos. Kyll vaan on ankeen näköstä ei voi muuta sanoa.

Siinä sitten kävin tutkimusretkellä miten kaupungista pääsee huomenna pois. Näyttää suhteellisen hyvältä.....vielä. Noi kerkii sulaa pois. Kävin sitten Stokkalla kahvilla ja siinä sitten kattelin ihmisiä iso kahvivati nenän edessä. Kyll jotenkin tuntuu siltä et ihmiset ei juurikaan hymyile täällä. Sitten vain muutaman sämpylän osto ja kämpille takas. Ei saatana, ulkona sataa lunta ja kunnolla. Syön välipalan ja sitten ulos tutkii tilanne.

Sitten vain PlanB tiskiin ja juna-aseman tutkinta. Siinä aikani tutkittuani totesin et se biletti olis hyvä hankkia nyt eikä huomenna. Siis Riika-Valga biletti miulle ja pyörälle kiitos. Junan vaihto Valgassa. Siitä Tallinnaan. Ja lunta tulee, niin vaan ilmojen herrat päätti ajamisen Riikaan, nyt junaillaan kotiin.

Tällaista tällä kertaa, nyt loppupäivä löhöilyä ja valmistautumista huomiseen. Juna lähtee 10.38

58. Päivä

Heräsin sitten aikasii, ku varmaan alitajuntaisesti halusin riittävästi valoisaa aikaa ajamiseen. Kaivoin merinovillaisen Trekin aluspaidan jossa on huppu. Ennuste lupasi tuulta ja tuiskua (jätetään se Antti kuitenkin rauhaan). Aamupala oli ruhtinaallinen.

Paistetut munat puuttuu kuvasta. Maistui hyvälle ja varmasti pääsee pitkälle tämän voimalla. Hyvä niin, sitten vain tuonne liikenteeseen vaan. Kyllä tässä saa kieli keskellä suuta ajaa. Ensimmäiset 20 kilsaa meni ihan hyvin. Sitten julma bussipysäkki hyökkäsi kimppuun ja kaatoi (spedulipat).

Sitten ykskaks silmin nähden lumen määrä putosi melko olemattomaksi. Ja maisema muuttui metsäisemmäksi. Edelleenkään niitä huoltamoja ei niin hirveesti ole, joten pidin tauon taas bussipysäkillä (ei hyökänny). Sen huomasin et Latvia on siistimpi ku Liettua ja tiet paremmassa kunnossa.

Kuraa lensi kyllä senkin edestä ja tietenki jäässä. Näin meillä, kuis teillä. Sitten huomasin et Riika lähestyy, joten se hostelli, johon varasin paikan olis löydettävä. Kyllähän se löytyi pienen etsimisen jälkeen. Kirjautuminen ja tutustuminen hostelliin. Sauna, voi juma, täällä on sauna ja vain 10 tunti. Jes varaan vuoron. Se on sitte 8-9 illalla. Voi olla vähän eri olotila sen jälkeen.
Sitte kaupungille ostaa ruokaa pariksi päivää ja niillä pitäs pärjätä. Varmaan huomenna näkee todellisuuden sitte. Huomenna käppäillää ja vois noi ketjutki putsata ja voidella.

Päivän data.

57. Päivä

Onks nyt jo aamu? Kello on öööö 7, ei voi olla totta. Siis joo ku aamiainen on vasta klo 8 eteenpäin. No luetaa nettilehdet, sitte aamiaiselle. Söin sitten hyvin (miks vittu en ikinä opi et syö kohtuullisesti aamulla). Taas oli olo ku tynnyrillä. Sitten vaan tielle.

Ei saatana, nyt popit esille ja vittu tätä sivutuulta (put... eiku itätuuli) 6-7m/s, sai muuten yläkroppa vähän liikuntaa, kj yrität pitää pyörän aisoissa. Lujaa ei menty, mutta kiroillen eteenpäin. Missä se kevät nyt on? Perkele! Onneksi rekat ohitti kaukaa ja joskus jopa odotti kunnon tilaa, varmaa ymmärsivät et yhtä samanlailla se heiluttaa kumpaaki, tuuli meinaa.

Kuvia tylsästä maisemasta josta ei kyl mitään saa irti.

Kävin sitte kaupassa ostaa syötävää matkalle ja illaksi ennenkuin poistun maasta. Latvia tuli sitten vastaa aika nopeasti ja pääsi edes osan matkaa myötätuuleen, sen 10 kilsaa.

Sitten Bauskiin ku oli ennustanut et sade alkaa kolmen jälkeen, niin majapaikka olis hyvä. Oli meinaa vähän kylmä ilma ajaa. Löyty hotelli ja huone 15 euroo ja piti vielä aamiainen erikseen tilata. Suihku ja sittdn syömään. Ravintolassa katsoin et risotto kuulostaa hyvältä.

Ja oli hyvää ja kalja oli paikallista. Koko roska makso 6.35 euroa, ei paha.

Huomiseksi ennustanut samanlaista tuulta kuin tänään lisänä laitetaan lumisade. Ettei nyt perkele olis liian helppoo.

Päivän data