Sivut

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

25. Päivä

Heräsin taas tuttuun tapaan aikaisin (klo 6) ja ulkona on edelleen pimeetä. No luetaan tuo kirja loppuun ja lähetetään se Suomeen sitku on miutakin lähetettävää. Siinä sitten valmistauduin päivän urakkaan, tänään mennään korkeammalle ku eilen.


Sitten vain kamat kiinni pyörään ja vielä aamukahvi naamariin, niin voikin lähteä matkaan. Lidlin kautta toki että kyydissä on aina se 5*1,5 litran pulloa vettä. Turvallisuuden maksimointia? Voi olla mut en haluu et vesi loppuu kesken. No sitten vain tielle ja nokka kohti uusia maisemia.

Maisemat oli hiukan jänniä ku joki oli vieressä ja ylöspäin mentiin pikkuhiljaa kituuttamalla. Sinänsä eilinen tuntui jaloissa ja välillä meinasi vaan usko loppua.




Olisin voinnut jatkaa A75 vieressä menevää tietä, mutta halusin jotain muuta tällä kertaa. (Jää ne klassikkomäet ajamati ku tekee omia reittejä) No niin tuosta vasemmalle ja saatana heti on 8% merkki siinä ja oli siinä kilometrejäkin. Ai helvetti ku osaan valita reitit sitten kivasti. No ei auta, mentävä on, no meni tällä lastilla talutteluksi suurimmaksi osaksi. Jossain vaiheessa havahduin siihen että aurinko paistaa.





Olis varmaan maisemat ollu vieläkin huikeemmat jos ei olis ollut tuota alempana olevaa pilveä. Siinä sitä yksikseen mentiin omien ajatusten kanssa ja oltiin haltioituneita maisemasta. Kun vihdoin ylös pääsin niin tie muuttui vaan loivemmin nousevaksi, paskat mitään alaspäin lähtenyt.



Tarpeeksi korkealle kun menee niin löytyy sitä luntakin. Siis ihan oikeesti, kelatkaa nää asuu täällä. Ja hyvä etten ite ajanut sortseissa, yli 10 lämmintä. Maisemat muuttu jotenki karummiksi ja kyll tääll kyliäkin oli matkan varrella. (Asuisinko itse, en välttämättä) Välillä sak hyvät vauhdit pitkissä ja loivissa mäissä ja vastaavasti sama toisin perin.





Tuli tuo maaseudun aromikin tutuksi, samoin miljoona räkyttävää koiraa. Ai helvetti ku pitäisivät kiinni eivätkä antais olla irrallaan. Mutta piti pitää ruokatauko ettei vaan energiat lopu kesken. Nyt muuten alko alamäki, vauhtia piisas ja välillä oli tasaisempaa, kunnes lähestyttiin isompaa tietä, ni eikös joku neropatti oo vetäny tien sitte 10% mäkeen. Kyllä joo, helvetti et sylettää. No sitten vain ylös ja pieni suoran pätkä ja pienenpieni mäki ja sit alko 7% alamäki. Jee.





Sitten mentiin vauhdilla alas, olin jo valmiiksi päättänyt että tänään ajan vähemmän että kerkiin tankata ja levätä ennen huomista. Joten suhahdin sitten majapaikan ett heilahti. Varasin netin kautta ja homma hoitui sitten automaatin kanssa.


Enpä ole ennen tuollaista nähnyt, mutta nyt on nukkumapaikka. Kävin sitten kylillä kävelemässä (tiedän kyllä et oon aivan naurettava tyyppi) kaikki tuntuu tervehtivän ja hymyilevän, ainakin näissä pienissä paikoissa. Jos vielä kävis katsomassa ravintolan antia tuossa kohtapuoliin.

Päivän data


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti