51. Päivä

Voi aamujen aamu, saatana. Ensi kuuntelet jalkapalloa puolille öin ja sitte heräät saatanan kuumassa huoneessa ja lisäksi kuorsaukseen. No ei muuta ku aamupalan tekoon ja kahvin keittoon. Sais nää ristiin katsovat silmämunat suoraan. Siinä sitten uutisia tavatessa hörpin kahvia ja tungin sämpylää suuhun. Sitten vain varistettiin muruset pois parrasta et siivoojallakin on hommaa. Sitten vain kamat kantoon ja liikenteeseen (sen pari kilsaa juna-asemalle).

Lipun osto oli sitten helpoimmasta päästä tällä reissulla. Tiketti miehelle ja pyörälle kiitos. Niin sitten nuori neiti (uskoisin näin olevan) naputteli konetta ja dadaa tiketti kourassa. Ja sitten parit Pokemonit aseman läheltä.

Sitten vain odotettiin junaa ja siinä eräs naine  kävi juttelee miun kanssa, mutta kadotin hänet siinä ryysiksessä. Olis ollut kiva jatkaa jutustelua junassa. Sitten vain etulaukut pois ja pyörä paikallee, ei muuten oteta ennen Varsovaa pois telineestä, sen verran tuli laukkuja eteen. Mutta sopu sijaa antaa vaimitenseoli.

Tää missä istun on IC-juna ja noita pyöräpaikkoja on 2/vaunu, paremmin ku VR. Saisivat käydä ottaa mallii maailmalta kuinka homma hoidetaan. Tästä junasta otan kuvan ku päästään perille (muista ottaa kuva).

Ei mikään neuvostoaikainen junanrämä ja 400 kilsan siirtymä hoitu hyvin. Saman voisi tehdä torstaina. Nyt vaan sitten ruokaostoksille ja sitten vain lepäilemään ni jaksaa sitten Liettuan ja Latvian polkee.

Päivän data on melkein 2 km. Siinä kaikki tällä kertaa. Että rupeeko olee väsy vai mikä.