Leikkauksen jälkeen toipuminen alkoi hyvin, kunnes rupesi nenä vuotamaan verta. Eiku polille ja lekuri totes et ne pumpulit mitkä piti olla liukenevat niin eivät sit liuenneet kunnolla. Imuroitiin kanavat puhtaaksi ja sit pumpulissa puudutusainetta nenään ja siihen meinasin sitten pudota ihan kunnolla. Äkkiä talutettiin toiseen huoneeseen pitkälleen, siinä sitten aikaa meni huomaamatta reilu tunti. Sitten pääsin lähtemään kotiin. Piti ihan kättä pitää nenän edessä ku ilma tuntu kylmältä.
Sitten kotona laittelin uusia sähköjohtoja aina kun kykenin (ei siitä mitään tullut ku pikkasen jotain teki ni nenä vuosi heti). Heti kun rasituskielto poistu niin hyppäsin pyörän päälle ja lenkille.
Vuoksen ympäri ajannut uskollisesti pieni etunen päällä. Sitten ne matkat vaan pikkuhiljaa piteni ja piteni, kelitkään eivät estäneet (toi hullu ajeli vesi- ja räntäsateessakin). Se vain tuntu hyvältä, jokseenkin mahtavalta. Vielä ollaan "toipilaana" kun tuo nenä ei ihan vielä ole parhaimmillaan, mutta päivä päivältä parempi.
Nyt uuden viikon aluksi mennään sitten kuuloasemalle ja sitten viedään Emonda maalattavaksi. Siitä sitten lisää myöhemmin. Tulevana viikonloppuna pääsee yönyli reissulle. Ah.
Hei, muistakaa valot ja heijastimet. Siellä on pimeetä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti