Oho! Kylläpäs aika kuluu. Vissiin kai jonkin verran laiska, ku ei oo hirveesti tullut pyörällä ajettua. Mutta siihen on syy täää "lumikaaos", saanut melkein joka päivä heilua lapion varressa tai tyrkkiä lumikolaa eli voimaharjoituksia (yleensä töitten jälkeen). Siten ei oikein ole ollut intoa ajella. Mutta kevättä kohti mennään.
Nyt kun on äiti on nukkunut pois, niin itselleni menee tämä vuosi siihen että pääsee eroon kiinteästä omaisuudesta. Ensi vuonna on sitten tähtäimessä Australia.
Sitähän ei tiedä vielä mitä tulevaisuus tuo tullessaan eteen. Pyöräilemään kyllä lähdetään ja varusteita päivitetään pitkin vuotta. Uusi keula tulee retkikameliin ja muuta pientä (ne tuo mulkku kertoo myöhemmin).
Kevätaurinko paistaa ja mie yritän selvitä kirkkaudesta vähillä silmävaurioilla. Liian kirkas ajankohta vaan miulle.
Ajelkaa turvallisesti siellä liikenteessä vaikka tuota lunta nyt on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti