keskiviikko 2. elokuuta 2017

Maantie kausi

Maantiekausi on sitten paketissa tältä vuodelta. Ei ei ei, en ole mennyt katolleen enkä rikkonut pyörää, kaikki on hyvin (niin hyvin ku tuo vinkuva vetuei pystyy olee kaikkinensa vikoineen ja ahtautumineen). Vaihdan vaan pyörää ja rupean valmistautumaan syyskuuhun.

Sitä ennen saa sitten tietää millainen kirurginen toimenpide tehdään noille ilmanottokanaville. Sitten voi ilma kulkea hiukan helpommin ja happeakin saa sitten.

Hei....

Ajetaan turvallisesti siellä.

torstai 27. heinäkuuta 2017

Willimiesajot ja vähän muutakin

Sain vihdoin sen uuden kelakortin, nyt ollaan ihan virallisesti astmapotilas ihan kelankin mielestä. Sitten pitäisi vielä kituuttaa tuonne ens kuun loppupuolille et pääsee röntgen Sinusten tietokonetomografiatutkimukseen. Niin hienosanayhdistelmä ettei siitä juurikaan ymmärrä mitään. Sitten heti perään lääkäri ja päätös millo tehää kirurginen toimenpide noille "kasuttimen" ilmanottoaukoille ja onko paikallispuudutus (toivottavasti olis taju pihalla). Syy on se, että polyypit ahistaa hapen kulkua nyt ja se mihin asti niitä nyt on mennyt. Saatana tässä on menty happivajeella sitten puolet elämästä joten ihan tuttua et pikkasen ahistaa. Jos nyt vanhana tuo kone vielä sen parikyt vuotta kiertäis.

Sitten muita uutisia, olin lupautunut Willimiesajoihin talkooavuksi (talkoo-orja 😁). Putiikki kiinni perjantaina ja kohti Rakuunamäkeä pyöräillen. Perjantai meni rakentaessa kisakeskusta ja korttelirataa. Ei siinä mitään taukoja kerkii viettää, senku tekee ja vipeltää menemään. Vähän sellai niiku työmoodissa mentiin ja tehtiin. Siitä sitten tyttären luokse Skinnarilaan. Lähikaupasta ruokaa ja takasi syömään, ei siinä kauan tarvinnut nukkumattia kutsua. Tuli käymään ihan lekan kanssa.





Aamulla sitten herätys ja kahvia koneeseen ja kohti Rakuunamäkeä. Tosin kävin vielä torilla juomassa kahvia. Sitten hektisesti menemään ja rataa rakentamaan. Sitä rakennettiin siinä Rakuunamäen alueella ennenku tiet suljettiin muulta liikenteeltä. Sen jälkeen muualtakin valmiiksi. Tulossa siis miesten korttelikisa. Sitä ennen oli lasten kirikisa, joka oli aika suosittu. 

Kilpamiehet vois sitten lukea sen lehtisen mikä sen numeron mukana tulee ja huomioida sen että rataa voidaan käyttää muuhunkin ennen kisaa. Ennen kaikkea varovaisuutta kun lapsia on siinä radalla kirimässä, ette te ole niitä maailman huippuja vaikja Suomen huippuja olettekin. Ei se vauhdin hiljentäminen ole teiltä poissa. Olen vittumainen tiedä ja voi tulla aukoo päätä sitten ihan suoraa miulle, ni ei tartte selän takaa huudella.

Korttelikisan alku oli muutama hetki ni sitte Valtteri sano et kyytiin. Jaaha jostain puuttuu mies radan varrelta. No eka alamäki ja puoliväli. Selvä, kisaa oli menty jo pikkasen yli puolet niin taivas repes ihan kunnolla. Siinä sitten toteet et kiva, sadetakki on niin lähellä mutta kaukana. Noin 300 metrin päässä ja paikkaa kun ei saa jättää. Siinä sitten suojaa haettiin puun alta ja viimeisimmäksi steenvajon alta. Vihdoin tulee lupa poistua. Eiku kisakeskukseen ja sadesuojaa. 

Kattos vaan tytär tullut koiran (Räpä alias Rääpäle) kanssa kattoo kisaa. No pientä näytti paleltavan niin nostin syliin ja takin alle (kiinan harjakoira karvallinen). Siinä sitten odoteltiin että sade loppuu ja pääsee purkaa radan pois.

Radan purku oli sitten suhteellisen nopea ja taas oli päivä pulkassa parilla kahvilla ja munkilla. Sitten vielä ihmetellään miten pysytään hoikkana. Taas "kotio" syömään ja nukkumaan.













Aamulla aikaisin ylös ja varikkopaikalle, tänään ollaan sitten liuta-auton mekaanikko/kylttien kerääjä. Aamusta oli eka kerran aikaa nähdä tuttuja ja jutella ja juoda kahvia. Siinä samalla katselin millaisia ajoasuja porukoilla on. Se on ihan hyvä käydä katsomassa että tietää suurinpiirtein millaista porukkaa siellä on. Lähtö, ensin miesten elite, sitten kuntosarjan vapaa vauhti, sitten naisten elite, sitten ohjatut nopeusryhmät ja luuta-auto viimeisenä. Ei keritty ku ajaa se pieni alkulenkki, ku tuli hommia ihan mekaanikkona. Joku oli kaatunut (ei mitään tietoa mitä oli tapahtunut) lanssikin oli siinä, luultavimmin kasa. No pyörällä ei kyllä jatketa, kiekko kiero ja satulatolppa vääntynyt. Kuski ja pyörä kyytiin ja eteenpäin.

Lemintien risteyksessä sitten yleisö huitoo kovasti. Kurvaus siihen, naisten elite kuski siinä takakumi tyhjänä ja naarmuilla. Ei jatka kisaa vaan menee lanssi kyydillä ensiapuun ja pyörä meidän kyytiin. Matkaa jatketaan kohti kirkonkylää ja kyydissä oleva pyörä ja kuski jää tässä pois. Sitten loppumatka keräillään kylttejä ja päästetään tievahdit pois ja syödään taukopaikoilla. Lopussa vielä leikitään taksia kolmelle talkoohenkilölle. Kisakeskuksessa luovutetaan naiskuskin pyörä hänelle. (Paranemisia siulle). Siiten Husu toteaa et menkää syömään. Jostain kumman syystä ei tehnyt mieli yhtään syödä.

Sitten vielä kisakeskuksen purku ja kisat on taputeltu tältä vuodelta. Kiitokset kaikkille, ajajille, organisaatiolle, katsojille. Otetaan taas opiksi tästä vuodesta ja yritetään tehdä vielä parempi kisa ensi vuonna. Talkoo-orja kiittää ja kumartaa ja ajaa auringon nousuun.




















sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kunhan tässä nyt yrittää....

No yövieraita on tässä nyt käynny enempi ja vähempi, yhteenkin kyselyyn jouduin vastaamaan kielteosesti, kun piti mennä korjaa mökin laituri (orjatyöleiri). Vieraita en nyt hirveesti rupea luettelemaan vaan käykää lukee tuolta vieraat sivuilta.

No pyörällä mökille ja melkein suoraan saunaan, siinä sitten parannettiin maailmaa veljen kanssa ja todettiin ettei enään olla niitä parikymppisiä kaselleja, vaan kypsässä iässä olevia jaloja panttereita, jos ei oteta huomioon muutamia pikkujuttuja, kuten ikää ja vähän raihnaista olotilaa ja muuta vikalistaa. Kalja maistu hyvältä, eiks se nyt oo tärkeetä.

Aamulla sitten kahvia naamariin ja yksi erä fantasia korttipeliä veljen ja veljenpojan kanssa. Sitten kaupungille ja pikakierros nähtävyyksien kautta motonettii, biltemaan, ad varaosaan ja lidliin. Noi nähtävyydet ihan veljenpojan tyttöystävän takia. Takaisin mökille, mut sitä ennen mummolaan syömään. Sitten väliaikaiset tuet tehtiin ja sit järveen oikoo laituri suoraksi. Siinä sitten taas saunaan ja maailman parantamista. Sitten illalla yksi erä peliä mitä aamulla pelattiin. Sitten vain katsomaan haavekuvia unimaailmaan.

Aamulla sitten uutta Lehmuksen kahvia naamaan. Jännä maku, ekana tuli mieleen et nyt tää on kyl laihaa ja heti perään sit et ei tää nyt ookkaa laihaa. Hyvää oli. Siitä sitten mummolaan pyörällä kun muut siirtyivät autolla. Veljenpoika ja hänen tyttöystävä lähtivät jatkaa matkaa, veli meni vielä mökille kute mummo ja miun muksut (nuorimmat) ja mie hyppäsin pyörän selkään ja kohti vanhimman tyttären asuntoa.

Tyttären luokse kun pääsin niin subwayhin ostaa evästä ja takas asunnolle syömään. Muut tulikin heti perään. Sängyn tuki pultit seinään ja homma oli siinä. Odottelin vielä hetken ennenkuin läksin kohti kotia. Ajelin sellai vaan vähän niiku muissa maailmoissa ja Lidlin kautta kotiin.