maanantai 27. helmikuuta 2017

51. Päivä

Voi aamujen aamu, saatana. Ensi kuuntelet jalkapalloa puolille öin ja sitte heräät saatanan kuumassa huoneessa ja lisäksi kuorsaukseen. No ei muuta ku aamupalan tekoon ja kahvin keittoon. Sais nää ristiin katsovat silmämunat suoraan. Siinä sitten uutisia tavatessa hörpin kahvia ja tungin sämpylää suuhun. Sitten vain varistettiin muruset pois parrasta et siivoojallakin on hommaa. Sitten vain kamat kantoon ja liikenteeseen (sen pari kilsaa juna-asemalle).

Lipun osto oli sitten helpoimmasta päästä tällä reissulla. Tiketti miehelle ja pyörälle kiitos. Niin sitten nuori neiti (uskoisin näin olevan) naputteli konetta ja dadaa tiketti kourassa. Ja sitten parit Pokemonit aseman läheltä.



Sitten vain odotettiin junaa ja siinä eräs naine  kävi juttelee miun kanssa, mutta kadotin hänet siinä ryysiksessä. Olis ollut kiva jatkaa jutustelua junassa. Sitten vain etulaukut pois ja pyörä paikallee, ei muuten oteta ennen Varsovaa pois telineestä, sen verran tuli laukkuja eteen. Mutta sopu sijaa antaa vaimitenseoli.










Tää missä istun on IC-juna ja noita pyöräpaikkoja on 2/vaunu, paremmin ku VR. Saisivat käydä ottaa mallii maailmalta kuinka homma hoidetaan. Tästä junasta otan kuvan ku päästään perille (muista ottaa kuva).


Ei mikään neuvostoaikainen junanrämä ja 400 kilsan siirtymä hoitu hyvin. Saman voisi tehdä torstaina. Nyt vaan sitten ruokaostoksille ja sitten vain lepäilemään ni jaksaa sitten Liettuan ja Latvian polkee.

Päivän data on melkein 2 km. Siinä kaikki tällä kertaa. Että rupeeko olee väsy vai mikä.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

50. Päivä

Heräsin sitten myöhään, peräti klo 7.00. Siinä pukiessa talon emäntä tulee kotiin ja kysyy sitten saman tien kelpaako kahvi. No tietenkin. Aamupala syöty ja tie kutsuu. Oli mukava perhe.

Sitten vaan ajamaan. Ekat parikyt kilsaa meni mukavasti, mutta maisemat ei juurikaan innostaneet ollenkaa. Peltoa, puska, peltoa, lisää peltoa, pieni ylämäki ja sanoinko jo peltoa. Tien vierusta oli ku kaatopaikka. Olosuhteet kun sattuvat kohdilleen niin pääsee lujaa, siis ihan kirjaimellisesti ja vielä kamojen kanssa.







Siellä ne vuoret kokoajan kaukaisuudessa siinti. (Onneks tuo hullu rupee uskoo pikkuhiljaa tai sitten se on väsynyt pahasti kun ei vuoristoon halua). Sitte oli tauko tuossa 45 kilsan kohdalla ja kello oli jotain 11 ja minuutteja. Sitten vain pöörän päälle ja matka jatkuu. Nytkin mentiin vauhdilla ja pelkään että käy klassisesti, tyhjät jalat.

Määränpäätä lähestyessä oli sitten niin paskassa kunnossa olevaa tietä et pelkäsin pyörän purkautuvan itsestään. Aivan kamalaa. Siinä sitten suuntasin rautatieasemalle, kun huomiseksi on luvattu kovaa tuulta, siis kovempaa kuin tänään. Ei muuten kiinnosta pätkääkään ajaa kovassa tuulessa tuli se sitten mistä suunnasta hyvänsä.

Siinä junaa odotellessa näin sitten Puolalaista naiskauneutta ja edelleen katsotaan kieroon pyörän kanssa liikkujaa. Tosin en tiedä johtuuko se minusta vai pyörästä. Mutta siitä huolimatta pääsin perille Wroclawiin ja hostelliin (makso peräti 25 zlotia).


Sitten vain suihkuun ja ruuan tekoon. Helloista annan paikalle miinuksia ihan kunnolla, neljästä levystä yksi toimi kunnolla, yksi kohtalaisesti, yksi heikosti ja yksi ei sitten ollenkaa. Sain kyllä syötyä ja nälän narkotettua. Ruokalevonkin vietettyä. Nyt nää huonekaverit yrittää katto jalkapalloo tietokoneelta eli ei ihan heti olla käymässä nukkuu.

Päivän data

Katso pyöräilysuoritukseni Garmin Connectissa. #beatyesterday
https://connect.garmin.com/modern/activity/1592653311?share_unique_id=10


lauantai 25. helmikuuta 2017

49. Päivä

Mikä siinä on ettei osaa nukkua pitkään aamulla? Taas oltiin ylhäällä klo 6.00 ja sit vetkuteltiin klo 7.30 asti ennenku laitto kamat kantovalmiiksi. Sit vain aamukahville, no tää warmshowers pariskunta meinas syöttää pyöreeksi ku aamiaskahvi olikin sitten niin täyttävä et oksat pois.


Sitten vain hyvästely ja lamat kantoon ja pyörään kiinni. Sitten vain kohti itää ja Puolaa. Täällä vain tuntuu et tiet on suoria ku mitkäkin. Muistuu Viron tiet mieleen. Siinä oli sitten jos jonkin näköistä maisemaa ja kuvaa ja vaikka mitä. Joten räpsin sitten kuvia.









Kuten kuvista huomaatte, LUNTA. Siis kelatkaa hei, nää katto kieroon ku ajo fillarilla retkikamoineen ohi. Sitten ruvettiin lähestyä rajaa ja en sitten osta Saksan puolella enää mitään vaan Puolan puolelta kyllä.




Tuosta patsaasta oli pakko ottaa kuva. Sitten oltiin Puolan puolella ja kohti ostaria ja ostamaan sim korttia. Sehän onnistui sitten vallan hienosti (olis hää ottanut sen myyjänki mukaan, mutta kuulemma ei nyt vaan käyny päinsä). Siinä sitten kulutin aikaa ja tustuin sitten toiseenkin ostariin ku kerran vierekkäin olivat. Näkihän siinä näitä kauniimman sukupuolen edustajia enempi ja vähempi, osa kyllä ihan mukiin meneviä ja osa ampui yli.

Sitten kohti majapaikkaa ja viestittelyä ja sitten fillarin kanto sisään. Huomenna sitten eteenpäin.


Lapsiperhe tämä paikka ja ihan mukava sellainen.

Päivän data

Katso pyöräilysuoritukseni Garmin Connectissa. #beatyesterday
https://connect.garmin.com/modern/activity/1591276529?share_unique_id=6

Sitten jotain vikaavikaa