Otin ja tempasin reissun ja sellasen minireissun. Suuntana Joensuu ja siellä käydä tapaamassa entisiä työkavereita (joo tiedetään, toi on kerinnä sielläkin asua) ja serkkua. Valmistellessa pyörää tuli sitten viestiä Imatralla olevasta reissaajasta, joka tarvii pyöränkorjaus apua. No ei muuta ku sunnuntaiaamuna heti aamukahvin jälkeen liikkeelle. Jo muutaman kilometrin jälkeen tajusin että aurinkopokat jäi ja niin jäi Spyrokin sinne hattuhyllylle itkee. No ei voi mitään.
Se oli sellanen aamuveryttely Imatralle, siellä sitten reissaajan tapaaminen ja samalla ohjastaminen Museotien alkuun. Itse menin huoltamaan ystävän pyörää. Siinä meni oma aikansa ja sitten taas takaisin tien päälle ja kampiin kierroksia. Kelikin rupesi lämpenee ihan riittävästi. Olenko muuten sanonut että en tykkää helteellä ajamisesta? Seuraava tauko oli Patsaspuiston levähdysalue, sitä ennen kävin Simpeleen TeeBeellä täyttää pullot. Turisteja ihan kiitettävästi liikenteessä. Siitä sitten matka jatku kohti Joensuuta, ensin Parikkala, sitten Särkisalmi, Saari, Kesälahti. On se tuo kutostie vaan tylsä Särkisalmen jälkeen. Sitten Tolosenmäki, se että sen jälkeen ei oo reittijälkeä voidaan laittaa vanhuuden/kuumuuden/yms piikkiin. En vaan saanut laitettua päälle, pää hiukan sekasin. Perille pääsin serkun luokse.
Maanantaina sitten morjestamaan vanhaa työpaikkaa. Osa oli töissä ja osa lomalla. Mutta oli kiva nähdä kyllä. Muutenkin maanantai meni vähän niiku levätessä ja turhia ressaamatta. Hyvä näin.
Tiistaina sitten serkun pyörien korjausta ja osien etsimistä ja sitten vielä iltapäivästä Mikan pajalla käynti ja siellä yhden kiekon oikasu. Mutta siinä se päivä meni.
Keskiviikkona sitten kohti Savonrantaa ja uutta reittiä miulle. Hetki meni pakatessa ja aamukahvia juoden. Sitten liikkeelle ja kaupungin läpi, kelikin oli lämmin jo aamusta. Ylämyllyn S/K-marketista täydennystä ja siitä sitten eteenpäin ajaen ja välillä taukoa pitäen. Liperin ohi mentiin että sujahti. Heinäveden kylttiä seuraten mentiin, pihejä nää savolaiset tienpitäjät. Ei kauheesti ollut näitä kylttejä mistä näkis et paljo matkaa jäljellä. Eipä se kauheesti haitannut matkaa. Kohta kuitenkin käännyttiin kohti Savonrantaa, jos oli maasto mäkistä ennen risteystä niin nyt se oli sitä ihan kunnolla. Sellai vittumaisen inhottavan jyrkkeneviä ja korkeelle noustiin eli nousumetrejä tuli. Kuumakin oli ja välillä ihan tuskaista ja voin sanoa että joka ikinen vaate mitä oli päällä, oli hiestä märkä. Välillä kävi mielessä että jos vaihtais harrastusta johonki kevyempään kuten kävelyyn tai lintujen bongaukseen, mut kai niihinkin sitä rahaa uppoo ja kelit olis ihan samanlaiset, joten jatketaan ajamista.
Savonranta saavutetaan ja ekana kauppaan ostamaan aitoa wissyä ja samalla täyttää juomapullot. Siinä paikallisten kanssa jutellessa sain sitten tietoa ruokapaikasta. Sinne sitten, tekee mieli pizzaa. Rannasta löyty ravinteli ja sain pizzan tilattua. Oli muuten kallein pizza mitä oon kolmella täytteellä syönny, 15,10€. Siitä huolimatta se maistui aivan taivaalliselta. Sitten taas tien päälle ja kohti yöpaikkaa.
Eli lähelle Kerimäkeä ja siellä vielä Savonlahden laavua. Sinne saavuttiin ja ensimmäinen asia mitä halus tehdä oli pulahtaa järveen ja sen myös tein, helpotti hetken. Sitten leiri levälleen ja iltaruokinta vielä. Sitten vaan odotellaan sitä sadetta jota ennustettiin. Oisko ysin aikaa tullut ja sitten sitä itekkin nukahti.
Torstai olevan kellon mukaan ku eka kerran heräsin, ei satanut mut jos kuitekin koittas nukkuu vielä pari tuntii. Aamulla oli kosteen oloista ja aamupala naamariin ja kamat kasaan. Tielle mars, ei ne kilometrit ajamati tule. Se olis aamukahvi aika ja kohti Kerimäkeä mennään, ekana S-market josta uudet sukat ja pullot täyteen, sitten St1 kahvio ja aamukahvi. Sitten kohti Punkaharjua, tietä jota on joskus ajettu toiseen suuntaan. Pikkuhiljaa rupee tuuli tuntumaan ja ilma on kostea. Harjutie on aina niin upea. Punkaharjulla pientä täydennystä ja vanhantien kautta kohti Särkisalmea. Voin muuten sanoa että jos on aavistus että kohta sataa niin se sadetakki päälle jo sillo. Miulla ku oli aavistus ni taivas repes täysin. Niin jotta se sadetakki joo. Jokseenkin tuntuu että tälläkin reissulla tulen kokemaan sään kaikki ääriasteet, helle ja sade koettu. Särkisalmi tuli vähän niiku yllättäen eteen, aakkosbaari ja sinne kuivattelee ja samalla tankkaamaan. Tapasin tutun henkilön siellä, tulee vastaan mitä ihmeellisissä paikoissa. Tässä meni sitten aikaa jonkin verran.
Onnistuin sitten jotenkin tallentaa reitin kesken kaiken. Nyt sitten nokka kohti Imatraa turhia pysähtymättä, Parikkalan keskustan läpi ja mäkistä maastoa, kutostie, mieletön liikenne ja aivan sairas vastatuuli siis tässä vaiheessa. Simpeleen TeeBee ja tauko, koska sadekuuro. Takaisin tien päälle ja jos aikasemmin oli sairas vastatuuli niin nyt se oli ihan jotain järkkyä. Alamäkeen joutu polkemaan että pääsi eteenpäin (jotenkin tuli mieleen Espanja muutama vuosi sitten) Siinä sitten taistelet kohti Imatraa ja sen pikkuhiljaa saavuttaen, kävin sitten morjestaa tutttuja ku Imatralla kerran olin, samalla sain huilattua että pääsen vielä tän päivän aikana kotiin ja jotenkin järkevää vauhtia. Siinä sitten mentiin jokseenkin eräänlaisessa horroksessa kohti kotia ja automaatiotoiminnalla. Koti saavutettiin heti klo 22 jälkeen. Aamulla lähdetty liikkeelle klo 6:30 eli päivällä pituutta ihan riittävästi.
Mitä jäi reissusta? Reilu 500 km, naurua, kiroilua, uutta tietä, uusia ihmisiä ja ennenkaikkea kokemuksia. Seuraavaa reissua suunnitellessa.
P.S linkin takana on sitten Reliven viteo reiteistä.
