keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Kuulumisia täältä itärajan tuntumasta

Kait sitä on jonkun sortin hullu masokisti, kun lupauduin kilometrikisan joukkueeseen jossa jokaisen osallistujan pitäisi/saa/haluaa ajaa fillarilla viikossa vähintään 450 km. Helppoo ku heinän teko. Ajanjakso olis 1.5-22.9. välinen aika, siin on sitten tuo reissukin tyttären kanssa, mut sillo on aikaa ajaa. Kaikkee sitä tulee luvatttua itsensä, mut näillä mennään. Tänä vuonna on kohta 2k mittarissa. Vähän ollaan tavoitteesta jäljessä eli 140 km viikko, mut meno muuttuu 1.5 alkaen.

Sitten 5.5 alkaa naisten maantielenkit, johon lupauduin vetäjäksi. Siinä saa sitten suunnitella reittiä ja vaikka mihin suuntaa, kahden tunnin ajaksi. Ihan ku olis vapaa-ajan ongelmia, sitä ku ei ole. Mut siihen on tottunut.

Täällä on ajettu sekä maastossa että maantiellä. Farleyssa on uus takapakka 11-40 10-pakka ja hyvin toimii.




tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kausi alkanut

Kausi on alkanut ainakin töiden määrästä päätellen ja auringon, kuun ja tähtien asennosta katsoen. Ensimmäinen porukkalenkki on ajettu ja vanha kehäkettu luuli olevansa aivan rapakunnossa kun ei salilla käynyt koko kevään ja alku vuoden aikana. Kaikkea muuta kuin rapakunnossa, vieläkö tuon lääkityksen sais ihan kohillee niin avot. Vielä on hakusessa ja tämän kuun lopussa käydään puhaltelemassa ja sitten saadaan tietää onko keuhkoahtautuma vai ei. Päivä päivältä elämä maistuu ja tuoksuu erilaiselta. Eli päästös olla polttamatta on pitänyt hyvin ja elämästä nauttii ihan eritavalla nyt kuin ennen.

Pyöräily tuntuu lisääntyvän kokoajan ja sehän on hyvä asia. Lasten kanssa päätettiin tuossa yksi päivä että ensi vuonna mennään viikoksi Lontooseen sekoilee eli on säästötavoite sitten vuodeksi eteenpäin.

Nyt vaan turvallisia kilometrejä kaikille ja ollaan varovaisia siellä.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Kevät tulee vai tuleeko?

Tässä kirjoitan aamuyöstä tätä kun tuo yskä herätti kesken unien. Taas on mennyt luvattoman paljon aikaa viime kirjoituksesta. Kaikkee on kerinnä tapahtua.

Helmikuussa kävin Vantaalla Shimanon koulutuksessa ja samalla tuli pidettyä "loma". Pyörä oli mukana ja siinä sitten tuli ajettua Vantaata ympäri ämpäri yöllä ja päivällä ystävän kanssa. Pitää sanoa että maastollisesti ehkä mäkisempää kuin täällä ja osaltaa teknisempää. Tuo teknisyys johtuu ehkä siitä että siellä on enempi ihmisiä kulkemassa maastoss. Juttelin erää vanhemman (yli 80) herran kanssa yli puoli tuntia maaillman menosta ja hää oli ulkoiluttamassa koiraa ihan kävellen maastossa. Sinänsä hauska törmätä ihmiseen keskellä metsää ja jutella.

Sitten heti perää viikonlopuksi nokka kohti Akaata ja pyöräilyä siellä ja saunomista,oli taas mahtavaa nähdä muita CCG:n jäseniä ja reittikin oli mahtava, muut lähti ravinteliin ja itse jäin nukkuu. Sunnuntaina sitten ystävän kyydissä takaisin kotiin. Sellai niiku viikon reissu.

Tässä on yritetty pitää kiinni viikkotavoitteesta mutta en aivan ole onnistunut siinä. Tavoitteesta ollaan jäljessä sellanen 500 kilsaa, mutta uskoisin sen hoituvan hetkohta kun pääsee maantiepyörän selkää ja maantielle.

Lähi maaston tietä tuli eilen tarkisteltua. Alku oli lupaava, Fargo kulki ja menosta nautti, varmaan johtui siitä kun tässä on ajanut läskillä sen reilu 800 kilsaa, mut takaisin asiaan. Tie oli paljas, ilta pimenee ja valo loistaa edessä, ei edes halua pysähtyä ottamaan kuvaa. No Miettilää lähestyessä erään mäen jälkee alkaa sitten vastakohta talvi keväälle. Yritäppä siinä sitten ajaa reipasta vauhtia ku alla on pakkaantunutta lunta joka on aivan saatanan liukasta. Ei käynyt mielessä edes jarruun koskea pahemmin. Kerran kävin penkalla kun takarengas menetti pidon ja lähti luisuun. Sen jälkeen taas lumet hävis tieltä, mutta mutta tuli sitten uus asia eteen. Ajappa siinä kun tunnet joka poljin kierroksella kuinka takanen sutasee pikkasen ja on aivan pidon äärirajoilla. Aika vänkä tunne ajaa tuollai.

Loppumatka tultii kutosta pitkin kotiin ja jos joku sanoo ettei rekat osaa ohittaa niin tehkää itsenne näkyviksi. Itsellä on valot eteen ja taakse, värikkäät ja heijastimilla varustetut vaatteet. Hyvin myös vaihtoivat valot lyhkäsille kun tulivat vastaan. Kutosen matka taittu kyllä ihan kivasti tuolla Fargolla (ei niin mikään kevyt retkipyörä) välillä jopa 30 km/h ajettii. Mitä lie merkkaa kesän suhteen.

Kuten olen varmaan aikaisemmin kertonut että verenpaine lääkitys on päällä ja eräästä paheesta päästy eroon (yskä johtuu siitä että keuhkot puhdistuu). Tänään sitten mennään tutkimuksiin keskussairaalaan eli keuhkokuvan kautta sydänlääkärin pakeille. Ei sitten hirveesti kannata soitella tänään asentajalle, ei varmaan kauheesti vastaa puhelimeen. Saa nähdä muuttuuko lääkitys, itselläni on epäilys että muuttuu johonkin suuntaan ja siellä käydään muutaman kerran. Mutta saadaan ainakin jollain aikataululla tää verensiirtojärjestelmä johonkin kuosiin.

Tässä ollaan taas suunniteltu kaikennäköistä kesää varten ja viimeinen lupaus lunastetaan tänä kesänä. Pitänee tyttären kanssa käydä ajelee kevään mittaa tandemilla. Kyll se vaan tuntuu kivalta ku on sähkövaihteet siinä. Siitä sitten tuli idea että Fargo saa sähkövaihteet kun Shimano XT julkaistaan sähköisenä.

Tällaista tällä kertaa. Ajakaa varosti siellä.

Ainiin, tuli tuo jäätiekin ajettua tuolla Rantasalmella. Erillainen kokemus sekin.


Tutkimusmetsä Vantaalla tai Tuusulassa

Kohti Akaata

Kohti kotia

Iltalenkin kuvia Vuoksen varrelta

Näitä on vain neljä


Jäätie

Metsän kautta kotiin

Taukopaikka ja makkaran paistoa

Se on sitten hankikeli