keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Anti-Ninja kampanja

Näkyillään liikenteessä, ettei tarvitse arpoa. Älä kuulu pimeiden joukkoon vaan näkyvien joukkoon. Silloin kaikki on paremmin. Laitetaan ne heijastimet heilumaan kävellessä ja lamput pyörällä ajaessa heijastimien lisäksi ja autoilijat lisäisivät tarkkaavaisuutta.

Anti-ninja kampanja

perjantai 25. syyskuuta 2015

Reissun loppuraportti

Se mitä jäi kirjoittamatta jäi sitten kirjoittamatta. Mutta reissu toi ihan toisenlaisen näkökulman omaan kotimaahan ja ihmisiin ja autoilijoihin ja muihin tiellä liikkujiin. Se pitää sanoa nyt tähän alkuun että jokaisella tiellä liikkujalla on peiliin katsomisen paikka. Ihan tosissaan, yhdessä tässä asutaan ja liikutaan. Kukaan ei omista sitä ajorataa ja kaikki liikkuu johonkin, töihin, kouluun, päiväkotiin, yms. Joten perkele käännetään sitä päätä ja katsellaan ympärille, otetaan toiset huomioon vaikka olisi kuinka kiire. Kerran täällä ollaan ja nautitaan siitä täysillä.

Kaikkee sattui ja tapahtui, mutta kaiken kaikkiaan jäi hyvin positiivinen olo. Nyt vain on hyvin väsynyt olo. Kait sitä ensi viikolla sitten pyörän päälle taas yrittää. Jos vaikka vielä kerran maantiepyörällä. EHKÄ.

Tässä sitten se video. Se on 40 minsaa pitkä ja ei sillä mitään musiikkia joten siinähän katselette.


keskiviikko 23. syyskuuta 2015

20. Päivä Kuukanniemi-Imatra

Nukuin sitten pitkään aamulla. Sitten aamulla syönnin jälkeen pelattiin Rummikuppia jonkin aikaan, kun meitä oli neljä pelaajaa. Kipa oli käymässä. No sitten vaan rojuja kasaan ja joitain jäin Kuukanniemeen kuivumaan ja pestäväksi. No ei kun tien päälle taas.

Tää reitti on niin tuttu että voi käydä onnettomuus jos ei hoksottimet ole hereillä. Kolme kertaa auto meinasi teilata pyöräilijän (vain omalla kohdalla meinasi lähteä kärry, vain yksi kerta), kaksi kertaa autoilija ajoi pyörätien jatkeen päälle ja oli ihmeissään mistä noi fillaristit tuli. Ja ei, en ollut minä, vaan näin tapahtumat ihan aitiopaikalta.

Onneksi pääsin Imatralle ihan ehjänä. Vaikkakin hyvin väsyneenä. Siitä sitten kaupan kautta kotiin ja kuivaa päälle.

Nyt sitten reissu on tehty ja mieli muistoja täynnä. Oli aivan mahtava reissu ja kelitkin sitten sattui aivan kohilleen mitä nyt sillo tällö sato. Mutta sehä kuuluu syksyyn.

Kiitokset kaikkille majapaikan antaneille ja hyville ystäville ja muille kanssa kulkijoille, jotka tämän reissun on minun kirjoituksia lukemalla reissannut. Vielä tulee video kunha jaksan sen editoida valmiiksi ja muutenkin tarkistetaan asiat.

Päivän kilometrit 67,06/1248,19

Dataa

19. Päivä Koskenniska-Kuukanniemi

Aamulla herätessä oli muuten sitten kosteata teltan sisäpuolellakin. No ei muuta ku tavarat kasaan ja toivoa että on edes jotain kuivaa vaatetta. Aamupalaa tehdessä sitten tuli nähtyä sekin ett ne perkelee etanat menee vaikka mihin. Keitin sitten etanan, mutta en syönnyt. Ei muuta kuin puuroa tekee ja tien päälle.

Jaalassa oli taas täydennys keikka kauppaan ja matka jatkui eteenpäin kohti Tuohikottia. Maasto oli aivan mahtavaa kangasmaastoa, Repoveden kansallispuisto on aivan lähellä (11-20km) Vekarajärveäkin sivuttiin siinä ohessa. Tuohikottiin päästessäni vatsa ilmoitti täyttö tarpeesta. No ei muutaku syömään siihen kahvilaan mikä siin tein laidassa oli. Pizza pannu sellanen, hintaan kuului salaatti, leivät, juomat ja jälkkäri kahvi. Kyllä kelpasi.

Liikkeelle lähtiessäni juttelin erään uteliaan ihmisen kanssa reissaamisesta hetken aikaan. Sitten vaan taas maantien laitaa mittaamaan. Nyt sitten ajettiin kohti Savitaipaletta, mutta ei menty aivan sinne asti. Vaan käännyttiin kohti Taavettia ja het kohta kohti Lemiä. Alku oli soratietä (sitä on tuntunut riittävän tällä reissulla) ja noin 8 km myöhemmin muuttui pikitieksi. Siitä sitten Lemin keskustan läpi ja kohti Kuukanniemeä. Kyllä vaan rupesi tuntumaan ettei millään pääse perille vaikka kuinka polkee. Mutta viimein pääsin perille.

Ensin muutama tavara kuivamaan ja sitten vasta itse suihkuun ja kuivaa päälle. Sitten tuli äiti ja veli takasin vierailulta. Ei ku tankkaamaan, siinä sitten mussutin pitkin iltaa kaiken näköistä herkkua.

Päivän kilometrit 115,11/1181,13

Dataa





18. Päivä Oitti-Koskenniska

Kyllä oli ilo nukkua aitassa ja nukutti hyvin. Siitä iso kiitos pikkuserkulle. Kun oli aamutoimet tehty ja käyty juomassa kahvit pikkuserkun työpaikalla, niin taas mentiin tienlaitaan. Oitista Lahteen keli oli pientä tihkusadetta tai sadetta. Lahti sitten mentiin ihan huvin vuoksi keskustan kautta. Matkaa jatkoin kohti Nastolaa ja ruokatauon pidin aakkosbaarissa. Siitä sitten eteenpäin ja missasin sitten yhden risteyksen täysin, no jatketaan eteenpäin.

Sitten pois ahtassta rännistä ja kuinkas muuten ku soratielle ja siitä pääsi hyvin tuon Kausalan lähellä olevan huoltamon luokse. Täydennysostokset ja matka jatkuu. Ensin oli pikitietä joka muuttui sitten soratieksi ja sitten taas pikitieksi. Kylläpäs nyt sitten koetellaan ja tihutti kokoajan. En oikestaan tiennyt olinko hiestä märkä vai sateesta märkä. Kyllä oli vaan rankkaa.

Jaalaa lähestyessä näin pienen tien pätkän ja katsoin kartasta, ei taloja. Jarrua ja ympäri ja tielle. Ympäristön tarkastus ja teltta pystyyn ja kamat sisään. Juuri kun sain itseni sisään niin rupesi sitten kunnolla satamaan. Ilta meni mussuttaessa ja kirjaa lukiessa.

Päivän kilometrit 111,90/1066,02

Dataa

maanantai 21. syyskuuta 2015

17. päivä Räyskälä-Oitti

Aamu oli tavano mainen leriaamu, voi sitä lemua. No ensin murua rinnan alle ja sitten kamoja kasaan ja yhdistelmän kasaamista. Sitten vielä viime hetken renkaan vaihto, sisuri puhki. Sitten lähti karavaani kulkemaan ja kohti Oittia.

Kyllä sitten on kaiken karvasta liikkujaa maantiellä ja muutama täystollo. sortsit piti vaihtaa ylle ku rupes tulee kuuma. Pientä kiirettä piti ku yritin ehtiä noin yhdeksi pikkuserkun luokse. Vauhdikkain pätkä oli tänään.

Ruoka oli hyvää ja sauna mahtava. Kiitokset pikkuserkun perheelle. Aika meni nopeesti.

Päivän kilometrit  64,47/954,12

Dataa

16. päivä Räyskälä

Aamulla ruokaa naamaan ja sitten Kareisen lähettipalvelu kävi kyläkaupassa. Sitten makkarat ja muut eväät kantoon ja metsään menemme ajamaan. Nyt sitten mentiin polkua, tietä, maäkeä ja ties mitä Pilkuttimeen asti. Ihmeteltiin ja juteltiin, syötiin makkaraa ja sitten tuli kiire kyläkauppaan perinteiselle ajojen jälkeiselle kaljalle.

Sitten ajettiin lisää ja lisää. Jalat rupesivat huutamaan hoosiannaa ja pyöräkin antautui kerran, mutta mies ei. Takaisin lähtöpaikalle, osa meni saunaan ja osa jäi odottamaan ruokaa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Saunassa oli lämmintä ja grillistä sai lättyjä. Ilta meni mukavasti ja kaikkea ei kerrota yleisölle.

Päivän kilometrit 46,66//889,65

Dataa

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

15. Päivä Räyskälä

Aamulla heräsin hiljaiseen metsään. Siinä sitten hissun kissun tein aamiaista ja odotin sitä paljon puhuttua myskyä saapuvaksi. No tulihan sen pari salamaa ja muutaman kerran jytyisi, kerran ihan päällä ja 45 minsaa ja ohi oli. No kamat kantoon ja Räyskälän lentokentän kahvilaan tuhlaa aikaa. Oli keväällä vaihtanut omistajaa ja järjestellyt tiskin uuteen paikkaan, toimivaksi sellaiseksi. Siinä kentän yhteydessä on motelli ja mahdollisuus kesäisin telttailla maksua vastaan. Mut miks maksaa ku laavujakin löytyy.

Sitten parin kaljan jälkeen siirtymä Vanhalle Kämpälle. Kas portti kiinni, ei jaksa kiertää. Joten kulutin aikaa portin kupeessa. Sitten saapui avaintenhaltija ja portti aukesi. Sitten odoteltiin muita CCG:n ajajia paikalle. Sieltä he saapuivat. Nopea renkaiden vaihto ja lamppuajelua tiedossa. Märkää oli ja muutaman kerran oltiin kyljellään. Sinänsä hauskaa mutta olis pitänyt olla paremmat valot.

Sitten saunaan ja syömään vai oliko se toisinpäin vain ennen ajelua. Mutta nukkumatti tuli tehokkaasti.

Päivän kilometrit  20.90/842,99

Dataa

torstai 17. syyskuuta 2015

14. päivä Härkätien puska- Iso Melkuttimen laavu

Aamulla herätessä ensimmäiseksi katsoin sataako.fi sivuston. Taas odottelua että sadealue menee ohi. Kirjan lukua ja ihmettelyä. Sitten leiri kasaan ja maantielle. Sitten päätin ihan mielijohteesta ajaa välin Porras-Tammela-Porras. Siinä matkan varrella on Saaren kansallispuisto, oli muuten vaikuttava näky. Sitten takaisin tullessa pysähdyin kahville Portaan risteyksessä olevaan kahvilaan. Oli mukava tarinoida ihmisten kanssa vähän kaikesta. Jonkin aikaa siinä vierähti.

Sitten kohti Räyskälää ja laavua. Siinä ajellessani ohi meni velomobiili. Meni muuten vinhaa vauhtia ja en kerinny ottaa kuvaa saati pistää videota päälle. Olis ollut hyvä saada kuvaan. Melkuttimen laavu löytyi pienten harhailujen jälkeen. Ja kun sain oluen käteen niin silloin ilmestyi kolme naiseläjää laavulle pitämään taukoa. Siinä tarinoidessa sain selville että he tekevät melkein viikottain päivän luontoretkiä lähialueille.

Nyt ei tartte pistää telttaa pystyy vaan saa nukkua laavussa. Jippii. Sitten vaan odotellaan huomista ja huomenna alkavaa ajoleiriä.

Päivän kilometrit 56,27/822,09

Dataa








13. päivä Saukkola-Härkätien puska

Aamu oli sitten odottelua, odottelua että sade loppuu ja pääsee pakkaamaan. Sataako.fi sivustoa tuli katsottua ahkerasti. Sade meni ohi kello 10 ja pääsi pakkaamaan ja lähtemään liikenteeseen. Kiitokset Juhan porukoille että jaksoivat katsoa reissumiestä pari päivää.

Ensin taluttelua noin pari kilsaa ja sitten nokka kohti Someroa. Alku oli samaa kuin sunnuntaina tosin toiseen suuntaan. Sitten vaan mentiin uutta tietä kohti Someroa ja siellä sitten täydennystä ja matka jatkui. Löysin Hämeen härkätien ja sitä sitten ajelin jonkin aikaan ja ajattelin laittaa teltan pystyyn ajoissa ettei tarvitse pimeällä etsiä mitään ihmeellistä paikkaa.

Paikka löytyi pellon ja tien välistä. Leiri pystyyn ja sapuskan tekoon ja sitten kirjan lukua. Päivä oli tylsä liikkumisen suhteen. Ei yllätyksiä muuten kuin tuulen suhteen.

Päivän kilometrit 57,65/765,82

Dataa








tiistai 15. syyskuuta 2015

11.-12. Päivä Saukkola

Nyt sitten tuli kaksi välipäivää peräkanaa ja tuli ihan tarpeeseen. Varuste huoltoa ja lepäämistä ja ihmissuhteiden hoitoa. Ensimmäinen lepopäivä meni enemmän ihmetellessä ja jutelllessa ystävien kanssa. Puhelin pirisi ja eräskin kävi morjestamassa. Maatilallakin tapahtuu kaikkea. Mutta pääasia oli se että pääsi vähäksi aikaan lepäämään ihan sen takia että jaksaa taas ajaa fillarilla iloisella mielellä.

Täällä Saukkolassa tuli joskus asuttua jonkin aikaan ja kyllä pitää sanoa että on paikka muuttunut jonkin verran. Silloin oli vain apteekki, k-kauppa ja esso, nyt on edellisten lisäksi siwa, veikon kone, eläintarvikekauppa ja ravintola ja tietenkin muutama teollisuuslaitos jotka ovat olleet täällä.

Maaseudun rauha on kyllä aika rauhoittava olotila. Joten jatkan huomisen päivän valmisteluja.

maanantai 14. syyskuuta 2015

10. Päivä Ojala-Saukkola

Herätessä aamupalan tekoon ja leirin purku ja tien päälle. Eteenpäin vie tie. Maisemat on vaan mahtavat edelleen. Kohti Karkkilaa pikkuteitä pitkin ja hiljakseen ajellen tai miten ton nyt sanois. Kuvia en pystynyt ottamaan kun kännykän akku oli loppu. Karkkilan läpi ajoin ja tuulikin rupesi nousemaan.

Karkkilan jälkeen alkoi sitten olemaan mäkiä sellai niinku sarjana. Pari jyrkempää mäkeä jouduin taluttamaan ylös ku ne OLI JYRKKIÄ. Mutta kaiken kaikkiaan aivan mahtavia tietä ajaa. Pusula tuli vastaan ja eikun kauppaan. Pieni tauko ja kohti Saukkolaan. Nyt sitten tuuli oli reipas vastatuuli ja nopeus tippui kokoajan. Kyllä muuten syö miestä tuo tuuli ja varsinkin vastatuuli.

Muistelin mites sinne ystävän luokse mentiin ja kyllä muisti pelasi hyvin ja perille löysin hiekkatien päätyyn. Ei muutaku tarinoimaan ja suihkuun ja vaatehuoltoa, Huomenna katsois pyörän ja seurais säätiedotusta.

Päivän kilometrit 56,01/708,17

Dataa




Kuvia ei tullut mutta reissun jälkeen tulee video kooste

9. Päivä Iittala-Ojala

Aamulla heräsi hyvin levänneenä ja kotoisena nukkuneena radan varresta.. Leiri kasaan ja maantielle. Olin jo hyvissä ajoissa Hämeenlinnan prismassa juomassa kahvia ja lataamassa kännyä. Siinä sitten vierähti pitempi aika kun piti ruokavarasto täydentää ja ostaa otsalamppu ja parempi ulkoinen akku. Siinä ihmiset ihmettelivät että mistä on tulossa ja minne on menossa.

Sitten vain muutama puhelu ja suunta kohti Saukkolaa. Ensin piti vaan löytää tie mikä menee samaan suuntaan kuin olen menossa. Vaivattomasti löytyi ja jonkin matkaa sitä ajoin ja sitten pikkutielle. Voi juma mitkä maisemat. Hauskaa oli ajaa ajattelematta mitään erityistä ja nauttien hienosta säästä. Shortsit joutu jossain välissä vaihtaa jalkaan. Pullojen vesitäydennyskin onnistui.

Yhden kerran valitsin väärän tien ja jouduin ajaa jonkusen kilometrin soratietä. Sitten rupesin etsimään majoitusmahdollisuutta ja tutkailin tienpistoja sillä silmällä aina kun sellaisen ohi menin. Ja löytyi hyvä sellainen ja tie meni noin 50 metrin päässä ja olin täysin suojassa.

Eiku teltta pystyyn ja ruuan tekoon ja sitten vain oleilua ja krjan lukemista. Uni tuli nopeasti .

Päivän kilometrit 72,29/652,16


Dataa





lauantai 12. syyskuuta 2015

8. Päivä Tampere-Iittala

Aamulla kamat kasaa juuri samoihin aikoihin kun Iglu lähti pyörällä töihin. Siinä pakkailin ja ähelsin että sain kärryn läjään. Sitte vielä ilmojen tarkastus renkaista ja tienreunaa mittaamaan.

Kyll on kumma harrastus tuo työmatkatempo, ei ymmärrä, ei. Joiltakin pääsi levee hymy ku meitin ohitti, mutt ei porukkaa muuten paljoo hymyillyttänyt. Hyvä etten nauranut ääneen huh. Onse vakavaa tuo tempoilu.

Pääsin onnellisesti ja järkevästi pois Tampereelta. Noin 11 km ennen Lempäälää eka rengasrikko vau. Uus sisuri ja vanhassa oli sitten reikä ja käärmeenpurema, meni roskiin. Lempäälästä kävin ostaa uuden varasisurin. Ajoin Pekolle maisemareittiä pitkin ja sanat eivät riitä kertomaan. Juuri kun käännyin Pekon kotitielle niin etunen tyhjeni suhahtaen, toinen rengasrikko. Noh taluttaen perille.

Pekon kanssa aika sitten vierähti nopiasti, kaikkea hölistesse. Samalla tuli uus sisuri käyttöön ja muutama lisä sisuri Pekolta. Kiitokset Pekolle.

Siitä sitten kohti Iittalaa. Oli muuten kaunis tie ajaa ja rauhallinen. Olin aivan käkenä. Siinä samalla kattelin pistoja tiestä, et pääsis johonkin teltan laittaa pystyyn. No löyty hyvä mesta radan vierestä, pyörän sai piiloon rakennuksen taakse teltan toiselle sivulle ja toisen sivun valo avitti yöllä hajavalolla. Oli aikas kotoinen olo ku junat kolisi vierestä ohi.

Päivän kilometrit 81,53/579,87

Dataa








torstai 10. syyskuuta 2015

7. Päivä Tampere

No esimmäisenä oli mielessä asiointi paikallisessa pyöräliikkeessä heti kun heräsi. No ei muuta ku ylös ja aamupalaa Iglun kotona ja samalla raportointia siitä että jälkipolvi lähtee kouluun. Sitten vaan Masalle viestiä et millos mennään. No Masa oli jo ulkona heti kun itseni sain ulos.

Kohti Nippeliä oli suunta ja oltiin just liikkeen avautuessa. Poistuin uuden takavaihtajan ja ketjun kanssa. Sitten Cycle Service Nordicin poikia morjestamaan ja kahvia juomaan. Aikamme siinä hölistessä, lähdimme Masan kanssa kiertämään Pyhäjärveä. Vielä oli vanhat kamat kiinni pyörässä, lenkin aikana ne kyllä paukku muutaman kerran ihan lahjakkaasti. Pieni pelko oli et menee poikki sitten kunnolla mutta kesti ne.

Pyhäjärven kierros oli aivan mahtava reitti. Näki Tampereen aivan eri kulmasta tällä kertaan. Ja ruokapaikka oli piste iin päällä. Tiinan kotiruoka Oy ja ruokaa oli riittävästi. Siitä sitten jatkettiin matkaa ja maisemat oli ihan jotain muuta mihin oli tottunut. Oli kevyenliikenteen tietä, soratietä, polkkua ja vaikka mitä. Sanat eivät anna oikeutta näkemille asioille.

Sitten takaisin Iglun tykö ja ketjun ja takavaihtajan vaihto, testiajo ja kaikki vaihteet löyty. YES, nyt voi taas hyvin mielin jatkaa huomenna matkaa. Siinä tuli sitten samalla Iglua avitettua.

Kokonaisuudessaan päivä oli mahtava ja sääkin sattui aivan kohilleen.

Päivän kilometrit 63,78/498,34

Dataa















keskiviikko 9. syyskuuta 2015

6. Päivä Karijärvi-Tampere

Herättyäni aamulla meni tekee aamupalaa ihan rauhassa, kun yö oli ollut kosteahko ni aattelin että teltta ehtii kuivaa ennen purkamista. Normi määrä kahvia naamariin ja puurot siinä sivussa. Pojatki heräili jossain vaiheessa aamua. Siinä toivoteltiin hyvät jatkot puolin ja toisin. Lähdettiin sitten omiin suuntiin.

Jalat tuntui heti aamusta aika hyviltä. Ekana melkein 4 km soratie ajoa ja sitten 24 kohti Kuhmoista. Perinteistä ylä alamäki vaihtelua ja vaatetuksen vähentämistä ennen Kuhmoista ja lämpötila vaan 13 astetta. Kuhmoisissa sitten visiitti äsmarkettiin ostamaan päivän ruoka-annos. Se syötiin ulkona ja pikaisesti. Sitten takaisin pyörän päälle ja kohti Tamperetta (Tomporo) tuliha se tie 325 vastaan. Oli hyvä pintainen ja hiljainen tie ajaa. Tällä kertaa tein poikkeuksen ja kuuntelin musiikkia melkei koko matkan. Se antoi potkua ajaa pitkät ja loivat mäet ylös. Kaikki mäen mentiin ajamalla ylös eikä tehnyt tiukkaakaa. Sinänsä hauskaa ku pari päivää aikaisemmin ei ihan kaikki mäet mennyt ajamalla.

No ison tien risteys tuli sitten nopeesti vastaan ja olin aivan hukassa. Onneksi CCG:n Tampereen osasto pelasti. Sitten Kangasalan äsmarketin kautta Kemitzin työpaikalle. Sitten hänen opastuksella Mikähäliekaupunginosaan hänen luokse kahville. Iglu tuli sitten hakemaan minut sieltä että pääsee saunaan ja ihmettelee maailman menoa.

Sauna teki hyvää ja vaatteetkin sai pestyä, syötyäkin sain. Siitä suurkiitos Iglun perheelle. Huomenna on tarkoitus Masan kanssa käydä ostamassa ketju ja takavaihtaja.

Se mikä jäi päälimmäisenä mieleen päivästä oli reitin aivan upeat maisemat. Kyllä Suomi on kaunis maa.

Päivän kilometrit 110,06/434,56


Dataa






tiistai 8. syyskuuta 2015

5. Päivä Karijärvi Lepopäivä

Aamu oli sitten sellainen että itsensä ylös saaminen oli työn ja tuskan takana. Aamupala oli puuroa ja kahvia, paljon kahvia ja vielä lisää kahvia. Eikä siitä huolimatta meinannut herätä millään. Kyllähän tuo päivä meni ihan kivasti kaljaa juodessa ja katsoessa Paavon (paikan Pehtoori) kuvia maailmalta. Tosiaankin paikka on mahtava niille jotka tykkää hiljaisuudesta ja edullinen. Ei kiire mihinkään ja luonto ympärillä.

Kaikkee pientä näpertelyä oli päivän mittaan ja kiva olla avuksi. Sai päivän kulumaan ihan kivasti eteenpäin. Paikan omistajankin näin leppoisa mies ja lähentelee jo 70. Itseni lisäksi paikalla on Make ja Ville, jotka ovat reissuhommissa. Leppoisia kavereita molemmat.

Harvassa leirintäalueella pääsee harrastaa veitsenheittoa ja ilmakivääriamuntaa. Täällä pääsi, kokemus sekin on. Huomenna jatketaan matkaa kohti Tamperetta ja pitäisi kaverin tulla vastaan. Mutta siitä lisää sitten huomenna.

maanantai 7. syyskuuta 2015

4. Päivä Korpilahden tien puska- Karijärven Camping

Heräsin aamulla kun tuli valoisaa ja laitoin aamukahvia tulemaan ja aamupuuroa kans. Sitten leiri kasaan, kun aamupala oli syöty. Korpilahden tie on kyllä mahtava, sinne pitää tulla joskus ajaa maantiepyörällä osuus läpi molempiin suuntiin. Kyllä sieltä ihan prosenttimäkiä löyty pari kappalelta. Molemmissa piti viimeiset metrit taluttaa. Olisko kärryllä jotain osuutta asiaan ja  9% keskijyrkkyydellä. Hauskaa oli vaikka ei se päälle päin näkynyt. Sitten siinä risteyksessä olleessa Nesteessä ruokatauko. Hintansa väärti. Ja ysi tietä kohti Jämsää. Kyllä noi autot ja rekat nyt ohittaa kaukaa. Yhdessäkin risteyksessä rekka antoi tietä vaikka ei olisi tarvinnut. Siinä sitten huidottiin ku mitkäkin markkinoiden helppoheikit.

Jotta kaikki ei olisi pelkkää ruususilla tanssimista, ni Korpilahdentiellä paukahti ketjut poikki ja takavaihtaja otti osumaa. JEEE. 10 takavaihteesta vain 7 toimii, Kyll tolla viel ajaa Tampereelle, ei mikään ongelma. Joutuu vaan etuvaihteita käyttämään ahkerammin.

Jämsässä kävin ostamassa kirjan ja puuttuvan usb piuhan että saan kameran ja induktion ladattua. Sitten taas tien päälle ja kohti leirintäaluetta. Piti oikein soittaa ja varmistaa että on auki vielä. Ja olihan se. Nyt on yksiö pystyssä ja sauna lämpiämässä. Syöty on ja kohta saunaan. Illan ohjelma voi olla kirjan lukua tai sitten nukkumatti kajauttaa 50 kg lekalla otsalohkoon. No eipä käynnyt kumpikaan vaan illan ohjelma oli Sauna, voi jumalavita että teki hyvää. Sitten ku kävelin katsomaan sähköisten härpättimien lataustilannetta niin Pehtoori huuteli et tuus tänne ja iski kaljan kouraan.
Siinä samassa tutustuin pariin reissuduunariin ja he heti töitten jälkeen kalaan ja ravustamaan. Siinä istuttiin Pehtoorin kanssa ja juteltiin asioista ja paikan historiasta ja muistakin seikkailuista. Ja kaljaa meni. Totesin ett katsotaan aamulla mitä jalat sanoo.

Pojat tuli kalasta ja toinen oli käynyt laidan ulkopuolella ja vielä pimeellä. Hyvä että molemmat tulivat rantaan eikä pahempaa käynyt.

Voin muuten suositellla Karijärven Campingiä lämpimästi vaikka kyltissä ei telttaa ole niin teltta paikkoja löytyy.  Asuntovaunusta linja-autoon mahtuu. Ja jos arvostaa hiljaisuutta ja niin sanotusti alkeellisia oheispalveluita niin täällä ei ole ravintolaa eikä mitään tissibaari eikä mitään bileitä kokoajan.

Päivän kilometrit  94,35/324,5

Dataa






sunnuntai 6. syyskuuta 2015

3. Päivä Mäntyharju-puska Korpilahden tiellä

Aamun valjetessa rupesin heräilemään. Eilisen päivän mäet oli vienyt miehestä mehut ja sade innon. Runsaan aamupalan jälkeen korjasin jälkeni ja lähdin suunnistamaan eteenpäin aavemaisessa sumussa piti aina välillä arpoa että ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Sumua kesti puolille päiville asti. Ei juurikaan tullut ihmeellistä eteen matkalla.

Mitä nyt muutama motoristi ja autoilija ja paikallinen morjesteli. Hiljaisuuden vallitessa matkasin eteenpäin. Muutamia hienoja kohteita oli matkan varrella. Joutsassa pidin pidemmän tauon ihan tarkoituksella ja yritin ladata kännykkää mutta noi nykyajan perkelee ku tuhlaa akku ihan vitusti. Siinä paikallisessa Teboililla tuli sitten juteltua jos jostakin asiasta ja sivuten myös näitä suojatei onnettomuuksia. Turvallista matkaa toivoteltiin ja voimia reissuun. No ei muuta ku pyörän selkään ja kohti Korpilahtea. Äkkiä joku sopiva paikka mihin yksiön saa pystyyn valosaan aikaan ja pyörän huolto ja ruuan teko ja kaikenmaailman viestien lukeminen. Sitten reissukirjan kirjoittamista.

Päivän kilometrit  74,48/230,15

Dataa








lauantai 5. syyskuuta 2015

2. päivä Levänen-Mäntyharju

No aamulla heräs, no ei ihan normiaikaan klo7 ja rapiat. Aamukahvia naamariin ja ulos laittamaan pyörän kadonnut takavalon sähkö takaisin ja kekkuilevat vaihteet kohilleen. Sitten toinen kuppi kahvia ja sitten maantietä metsästämään. Alku meni hyvin joo ku oli tuttu tie ei siin mitään. Sitten ku käännyin Partakoskelle niin olis vaan pitänyt mennä sinne Savitaipaleelle perkele. Sitten alko sellanen vuoristorata ettei paremmasta väliä.

Alku oli kivaa asfalttitietä Koskelle asti, sitten se alko soratie, varmasti Suomen paskin soratie. Ja ne mäet, tie vaan hävis alta ja nousi pystyyn. Ei ollut yks eikä kaks kertaan vaan niitä tuli kokoajan vastaan. Sitten tuli pelastava asfalttitie ja ajoin Puolimatkaan syömään Pizzataskun ja India Pale Ale oluen. Pizza ei ollut mikään roiskeläppä vaan sellanen ettei lautanen meinannut riittää ollenkaan. Siinä syödessä oli tuuli voimistunut ja tuonnut pientä tihkua. No ei ku polkemaan. Kohti Mähtyharjua sitten taivas repes, oli onneks sadetakki päällä, paskat siitä mitään apua ollut. Sukat aivan märät, kintut ei niinkään, yläroppa heistä märkä. Oli aikas tyttömäinen olo.

Mikälei huolto/taukopaikka miss on se venäjän mi-8 koppeteri pihalla, siihen menin pitää sadetta ja vaihtamaan sealskinin sukat jalkaa. Toimii hyvin, sissikauppias. Sadehhousuu jalkaa Bontragerin sellaiset ja voin lämpimästi suositella, toimii hyvin, ei hiostanut. Pron sadetakki jaa no jos nyt ei mitään muuta ole. Ja matka jatkuu ja sadetta ei ole jee. Ja vitut. Sain niskaani varmaan koko vuoden sademäärän kerralla. Tulis nyt edes katos tai taukopaikka mistä vois soittaa majoituksen tai edes toi sade tauokois. No taukosha se ja sain soitettua itselleni majapaikan ja saan märät vaatteet kuivaksi. Ei hirveesti natsannut ajaa sateessa enään. Asiat on hoidettu ja nyt vain elpytään huomista varten ja kohti Joutsaa.

Päivän kilometrit
85,11km/155,67km

Dataa






perjantai 4. syyskuuta 2015

Lähtö

Suomi Tuor 1.päivä (yö)

Kyll on ollut häslinkiä viime pari päivää. Missä v....ssa on se ja se tavara, onks nyt ihan varmasti kaikki tarpeellinen ja tarpeeton mukana. Yritä vielä tehdä työt vielä pois ja saada valmiiksi paperiasiat ettei tartte miettiä missä mikä juttu on.

Olin alkujaan päättänyt lähteä vasta huomen aamulla, mutta maantien nälkä on kova ja siten lähden jo tänä iltana yön selkään ajamaan. Hullu? Kyllä positiivisesti HULLU. Yö ajamiseen tykästyin Italiassa, on se vaan ihan eri maailma. Siis yöllä ajaminen.

Kuvia laitan aina kun siihen on mahdollisuus,

No sitä sitten lähdettiin pikkasen ennenkuin ISO lamppu sammui. Ihan oli mielenkiintoista ajaa hämärässä ja pimeässä. Vauhti tuntuu paaaljon nopeammalta kuin todellisuudessa on. Ajoin Imatralta - Leväseen ystävän luokse ja sain jäädä yöksi. Matkan aikana tuli monta pyörää vastaa ja vain yhdellä oli valot. Oli muuten yllättävän rasittavaa ajaa pelkän ajovalon varassa. Kyllä uni maistoin kun päänsä tyynyyn laittoin.

Päivän kilometrit
70,56 km/70,56km

Dataa







torstai 3. syyskuuta 2015

Lomaa odottaessa

Viimeisiä päiviä viedään ennen lomaa, väsymys on kova (henkinen). Maantiekausi on tältä vuodelta taputeltu ja voisi sanoa että oli paskin kausi ikinä. Mies on vaan puolet kaudesta kunnossa ja sillokin hyvässä kunnossa. Sitten kalustotappiota ja kaikkea muuta kivaa siinä sivussa. Olotila oli välillä sellainen et vittu mie lähen muualle täältä Suomesta (sen teen heti ku nuorin on maailmalla). Sillo ei tartte perkele olla näiden häröpalloilijoiden kanssa (jalankulkijat, pyöräilijät, autoilijat yms.) Eiköhä teltta, peräkärry ja pyörä ole ihan hyvä varustus? Sillä pärjää maailmalla.

Katos prkl tulikin ´vuodatus tuohon, ei ihan ollut tarkoitus.

Siis lomaan on enään kaksi päivää! Jes silloin karavaani lähtee liikkeelle ja koirat haukkuu. Ensin mennään kohti Joutsaa, sieltä Tomporoolle, ajoleirille Räyskälään ja sitten kotiin. 1000-1500km tuolle välille asettuu kilometrit reissulla.

Blokia kirjoitan aina mahdollisuuksien mukaan ja kuviakin liitän mukaan joten odottakaa kärsivällisesti. Kirjoitan kyllä.

Seuraava kirjoitus on joko lähtöpäivältä tai edeltävältä.