keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Uutta ja vanhaa

Loma vietetty ja ensilumikin tuli. Taas on tapahtunut kaikkee, HelCX oli ja meni, uutta runkoo tuli ja yllätyksenä uusi pyöräkin. Niin se vaan menee.

Uusi runkosetti tuli viime perjantaina, kyllä, titaania. Siitä on jokunen vuosi haaveiltu ja rahaa säästetty, välillä vyötäkin kiristetty, mutta rahat kokoon saatu. Trekki luovutti osat siihen uuteen runkoon ja kyllä hyvältä näyttää. Vielä pientä säätöä niin Tiksu on valmis seikkailuihin. Kyllä siinä sai pähkäillä jonkin verran asioita kun kolme kesken eräistä pyörää on käsissä, mutta nyt näyttää hyvältä.

Läski on se uusi pyörä ja on jo liikenteessä. Kyllä taas on se tyhmä virne naamalla. Kyllä se vaan on hauska ei voi mitään. Jokunen osa piti vaihtaa tai heittää mäkeen että sai mieleisekseen.

Trekki muuttuu sitten työmatka/kaupunkipyöräksi tarakoineen ja laukkuineen. Tuleepa nekin hyötykäyttöön. Kaikkee sitä tulee tehtyy.









Siinä kuvasarja mitä tuli tehtyy.

Hei!! Muistakaa valot ja heijastimet. Siellä on pimeetä.


lauantai 14. syyskuuta 2019

Oma ruska 7. Päivä

Aamulla herätys ja ihmettely missäs sitä nyt ollaan. Sitten rupes aivot toimii, serkun luona. Nyt kun vielä muistaa niin kiitokset serkun perheelle kun matkalaisen majoittivat.  Päivän sää ei ollut sitten se parhain, joten otettiin esille taas se junakortti esille. Jonkin aikaa joutui vielä odottelemaan siirtymistä juna-asemalle.

Lyhyt matka asemalle ja siinä ajassa kerkesi sitten kastua vaikka oli sadevaatteet, hiestä meinaa. Tässä on syy miksi en niin hirveesti tykkää vesisateesta, ne sadevaatteet on ku kuori vaatteiden päällä. Sitä kun ei vaan tykkää siitä että hiki virtaa jokina pitkin ihoa ja sitten ku pysähdyt niin kylmä tulee.

Mutta kuitenkin junalla mentiin väli Kuopio-Mikkeli ja päästiin sadealueen toiselle puolelle. Sitten vaan takaisin tielle ja kohti kotia. Mutta ensin piti päästä syömään aakkosbaariin Mikkelintien (13) varteen. Ruokailun jälkeen lähdettiin eteenpäin ja kuinkas muutn ku vastatuuleen. (taitaa olla enemmän sääntö ku poikeus että aina mennään vastatuuleen) Siinä ajaessa näkee vaikka mitä ihmeellisyyksiä ja päivä rupesi kääntymään kohti iltaa. Kurvasin sitten Ristiinan markettiin ostamaan taukojuomaan ja oikeaan aikaan. Tuli rankka sadekuuro ja sitä sai pidätellä sen puoli tuntia.

Sitten eteenpäin mentiin hyvällä tahdilla ja ison alamäen jälkeen pidin pienen tauon, sitten liikkeelle. Ajettuani sen puoli kilometriä en kerinnyt väistää monttua ja reissun ensimmäinen rengas "rikko" oli tosiasia. Tubeles tippu vanteelta ja ei noussut vaikka kuinka yritti. Sisuria peliin ja eteenpäin. Rupesi olemaan pimeetäkin ja taakse lisä valo vilkkumaan että näkyy autoille. (hyvät kanssa pyöräilijät käyttäkää valoja eteen ja taakse, autoilijat huomioivat ihan eri tavalla) Huomasin että kaikki ohittavat kaukaa jos vaan on mahdollista ja valot toi turvallisuuden tunnetta.

Oli kyllä aivan ihana ajaa yöllä kuun loistaessa kohti kotia ja laulaa ääneen radiosta tulleita lauluja. Mäkiin ei osannut varautua muuten tuntien että nyt on alamäki ja ylämäen tunsi siitä että vaihteita piti vaihtaa pienemmälle. Kuu loisti taivaalla ja musiikki soi kuulokojeissa ja muutenkin tuntui epätodelliselta. Kotiin kun pääsi siinä yhden aikaan niin tuntui taas siltä että "olipa reissu mutta tuli tehtyä"

Nyt taas jaksaa jonkin aikaa olla paikallaan, ehkä.





Linkki
https://www.relive.cc/view/vRO7dG9jgy6

torstai 12. syyskuuta 2019

Oma ruska 6. Päivä

Metsässä teltassa herätessä tajusi että kilometrejä on takana ja lisää tulee. Ei muuta kuin leiri kasaan ja takaisin tielle. Sumua oli jonkin verran joten kosteata oli.

Otaniemen risteyksen kohdalla auto meinasi tulla kylkeen. Takanani tuleva rekka sitten tööttäsi. Ja sillä autolla oli kolmio tai stop merkki ja siitä huolimatta meinasi vaan tulla. Välinpitämätöntä touhua.

Sukevassa aamupala noin 40 km ajamisen jälkeen. Siitä matka jatkui kohti Iisalmea ja pikkuhiljaa aurinkokin näyttäytyi ja sai vaihtaa lyhkäset ajovaatteet päälle. Sitten yllätys yllätys vastatuuli rupesi voimistumaa. Ja juuri ennen Iisalmeen saapumista se pari kertaa tempaisi kunnolla, melkein nurin menin.

Siinä sitten ajelin keskustaa kohti ja mietin mitäs nyt kun tuo tuuli tuntuu voimistuvan kokoajan. Ei auta kun lomalla ollaan niin ei ole pakko tehdä niin kuin toiset sanoo. Viesti serkulle että voiko yöksi tulla ja sitten juna lippu Kuopioon. Turhaa sitä itteensä rikkomaan.

Junalla Kuopioon ja työmatkan verran ajelua serkun luokse. Juttelua ja sauna ja sitten se sänky kutsu.

Tässä viteo

https://www.relive.cc/view/v8qkNZj5GK6


tiistai 10. syyskuuta 2019

Oma ruska 5. Päivä

Aamu oli sitten sumunen, niin aumuinen että tuntui vähän kostealta. Mutta liikkeelle vaan sitähän tänne on tultu tekemään, ajamaan. Jokseenkin kankealta tuntui. Puolankaan aamukahville. Se vielä meni hyvin. Sitten ruoka täydennys ja likaisten vaatteiden lähetys kotiin. Ja tielle.

Puolanka Paltamo väli tuli pikkasen yllätyksenä. Jyrkkiä pitkiä mäkiä ja kiroilua, muutama THE PORO (toi meinas tehä yhdestä paistia alamäessä). Kuvia en juuri ottanut kun yritin vain selviytyä urakasta hengissä. Raskasta oli mutta kun oli ohi niin palkitsin itseni pitsalla Paltamoasa.

Sitten vain kohti Kajaania ja vauhdilla kaupungin läpi ja aakkosbaariin syömään ja lataa härpäkkeitä. Sitten vielä vajaa 10 km eteenpäin ja löytyi hyvä paikka läheltä tietä.

Leiri pystyssä ja mies valmis unten maille.

Tässä viteot kahdessa osassa.

https://www.relive.cc/view/gh40374266328

https://www.relive.cc/view/gh40398258342

maanantai 9. syyskuuta 2019

Oma ruska 4. Päivä

Kyllä nukutti hyvin. Vähän kolea aamu ja selkee. Leiri kasaan ja tien päälle. Noita poroj oli sitten yksittäiskappaleita tiellä. Ja jäivät vielä pällistelemään siihen. Nyt lähti huomattavasti paremmin liikkeelle ku eilen.

Tasainen tahti Pudasjärvelle missä ruokatäydennys ja pieni välipala. Sitten eteenpäin. Tulitauolla limppaa ja munkkia ja sitten kohti Puolankaa. Nyt rupes
i olemaan niitä mäkiäkin jonkin verran, mitä lähemmäksi Puolankaa tuli sitä isompia ne oli. Ja 130 kun tuli mittariin ni pistotie sivuun ja leiri pystyyn ja ruoka naamariin ja nyt sit nukkumaan.

Kuvia en hirveesti ottanut ja ne on kamerassa. Täydennä sitten kotona.

Tässä taas linkki
https://www.relive.cc/view/gh40340862983




sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Oma ruska 3. Päivä

Aamulla oli hyvä herätä pitkien yöunien jälkeen. Siinä sitten aamupalan jälkeen rupesi laittamaan pyörää matkakuntoon ka samalla katsoen säätä. Kiitoksen isäntäväelle yöpaikasta ja eilisen päivän ohjelmasta.

Kuten aina, tuli lähdettyä innosta pinkeenä liikkeelle. Tuolla välillä ei ole sitten mitään taukopaikkaa eli muutamuistomerkki ja metsää. Loivaa ylämäkeä ja loivaa alamäkeä ja vastatuulta. Lapin sodan muistomerkillä pidin tauon ja pidättelin kuuroa. Tiukkaa teki ajaa Ranualle ja välillä meinasi usko (energiat) loppua, mutta kuitenkin pääsin Ranualle.

Ranualla syömään ja kauppaa hakee energiaa että jaksaa huomenna ajaa Pudasjärvelle ja vähän pidemmälle. Mutta nyt ruuan tekoon ja syömään ja sitten unten maille. Aamulla heräten ja liikenteeseen.








Oma ruska 2. Päivä

Aamu herätys junassa huonojen unien jälkeen oli ku ei olis nukkunut ollenkaa. (Ryypänny kuiteki koko junamatkan ihan varmasti). Mutta kuitenki päastiin perille Rovaniemelle. Juha tuli vastaan että pääsee viettämään päivää heidän kanssaan. Mutta ensin aamupäivä päikkärit. Sitten käytiin kävelemässä vaaramaisemissa. (Kuvat tulee jossain välissä.)

Kaupassa käynti, täydennysten osto ja puuttuvan piuhan osto. Ihmettelyä ja sitten vielä kaupunkiin tutustumista kävellen ja autolla. (Nyt toi hölmö tietää miss on Lapin yliopisto sijaitsee). Sauna ja sitten nukkumaan.







lauantai 7. syyskuuta 2019

Oma ruska 1. Päivä

Heipsan vaan kaikki lukijat. Taas toi saamaton ajaja on reissussa. Ei se mitään aja, istuu vaa junassa ja kirjoittaa että on aj.. Hus nyt taka-alalle siitä "pikkupiru". Näköjään pääsitte tutustumaan tähän miun pikku-piruun. Mutta tosiaan miulla on viikon loma ja reissukertomusts pukkaa taas.

Kirjoitan tätä junassa matkalla Rovaniemelle. Näin saadaan aika käytettyy tehokkaasti. Töistä läksin klo 14 ja junalla ensin Tikkurilaan, ahdasta oli ja pyöräpaikkoja liian vähän. (Muistakaa laittaa VRlle palautetta joka kerta kun matkustatte pyörän kanssa) Kummipojan luona vietin muutaman tunnin ja sitten takaisin asemalle ja hyppy yöjunaan. Aika meni hyvin jutelless Parkanoon asti ja siitä eteenpäin nukkuen Ouluun. Nyt sitten kirjoittaen tätä ensimmäistä raaputusta.

En kerro mihin olen suuntaamassa jotta teidän lukukiinnostus pysyy yllä. Kuten ennenkin niin yritän laittaa kuvia ja dataa aina kirjoituksen loppuun.

Tän päivän data
Check out my activity on Strava: https://strava.app.link/Xu64fBPgMZ

Check out my activity on Strava: https://strava.app.link/J1Txa8SgMZ

Check out my activity on Strava: https://strava.app.link/3vt5stWgMZ

perjantai 30. elokuuta 2019

Ajatuksia

Tässä vain linkki, toivon että lukijat kuuntelevat sen ajatuksella sen. Se kuvastaa hyvin paljon miun sielun maisemaa.

https://open.spotify.com/track/3Fe0fahTqOILtmPOtcNam0?si=pZ6DyaN7QkaBaJFLpN2aRw

Näillä mennään päätyyn asti.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Lievää vitutusta

Nyt on lievää vitutusta ilmassa. Kaikkihan tietää että olen vieraan palveluksessa "töissä". En vaan tunne kuuluvani kyseiseen työyhteisöön, olenhan vain harrastamassa työntekoa. Tuosta lievä vitutus.

Tiedoksi lukijoille kohta koittaa taas reissukirjoituksia viikon verran. Se mistä niin jääköön salaisuudeksi vielä. 1,5 viikkoa pitäisi vielä jaksaa töissä ja sitten pääsee reissuun. Siihen asti saatte odottaa.

Tällaista tällä kertaan.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Uutta ja outoa

Viime päivityksestä on mennyt jonkin aikaa. Aika on mennyt siivillä perintö taloa tyhjentäessä, voi sitä tavaran määrää. On tässä kerennyt ajamaankin jonkin verran, jos ei muuta ni työmatkatempoa. Kevät oli vaikee todella vaikee, ihan allergian (koivu) takia. Sai punaset silmät ilman viinaa, ja nukkuminen oli niin ja näin. Mutta nyt on jo parempi. Hyvä puoli on se että saa käyttää laillisia toopinkia. Jos siitä nyt on jotain apua.

Kyläpyöräilyssä tuli käytyä ja muutakin ajoa tullut tehtyä. Fillaristin sohvamatkailussa ollaan edelleen mukana. Ensimmäinen kävi täällä uudessa osoitteessa. Oli ajamassa Rauta esiripun reittiä eli Eurovelo 13. Tuokin olis kiva käydä ajamassa päästä päähän. Ei siitä tule ku reilu 6000 km. Mut ensin muut asiat. Jos sitä jossain kohtaa jättäis tän kotimaan pidemmäksi aikaan taakse ja kokeilis asua tien päällä. Mene ja tiedä mitä tulevaisuus tuo tulleessaan.

Yritän jatkossa kirjoittaa useimmin teille lukijoille. Tässä on vaan tapahtunut paljon lyhyessä ajassa.

Ajellaan turvallisesti ja nautitaan kesästä.

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Viimeinen viikko vanhassa asunnossa.

Tuntuu hiukan oudolta kun koti on pakattu odottomaan muuttoautoa. Pitää yrittää pärjätä näillä vaatteilla nyt tää viimeinen viikko. Uudet sopimukset on tehty ja ensi viikonloppuna sitten tavarat ja minä siirrytään Lappeenrantaan.

Tässä kohtaa voi sanoa Kiitokset Imatralle. Näemme taas joskus tilaisuuden tullen. Nyt on yksi etappi saavutettu haaveen toteutumiseen. Vielä on jokunen etappi jäljellä. Mutta tämän vuoden aikana toivon niiden etappien kanssa toteutuvan. Eihän sitä sitten tiedä mihin maailma sitten viskoo.

Hyvää kevättä lukioille ja ajellaan varovasti siellä liikenteessä.

torstai 14. maaliskuuta 2019

Muuttoa

Osa on kuullut joltain ja osa on kuullut miulta. Elämässäni kääntyy sivu uudelle kirjoittamattomalle sivulle. Kyllä. Muutto edessä, omakotitalo myyty ja muutto vuokrakaksioon Lappeenrantaan (toi saamaton haluaa lyhkäsemmän työmatkan ja vapaa-aikaa, ihme vätys).

Mutta kuten sanotaan aikansa kutakin ja ihmiselo menee sykleinä eteenpäin, ainakin miulla.

Posti toi eilen  muistoja viime kesältä

                  





Ei varmaan tarvii kertoa noista.

Mutta hei ollaan varovaisia siellä liikenteessä.

lauantai 16. helmikuuta 2019

Suunnitelmia

Oho! Kylläpäs aika kuluu. Vissiin kai jonkin verran laiska, ku ei oo hirveesti tullut pyörällä ajettua. Mutta siihen on syy täää "lumikaaos", saanut melkein joka päivä heilua lapion varressa tai tyrkkiä lumikolaa eli voimaharjoituksia (yleensä töitten jälkeen). Siten ei oikein ole ollut intoa ajella. Mutta kevättä kohti mennään.

Nyt kun on äiti on nukkunut pois, niin itselleni menee tämä vuosi siihen että pääsee eroon kiinteästä omaisuudesta. Ensi vuonna on sitten tähtäimessä Australia.

Sitähän ei tiedä vielä mitä tulevaisuus tuo tullessaan eteen. Pyöräilemään kyllä lähdetään ja varusteita päivitetään pitkin vuotta. Uusi keula tulee retkikameliin ja muuta pientä (ne tuo mulkku kertoo myöhemmin).

Kevätaurinko paistaa ja mie yritän selvitä kirkkaudesta vähillä silmävaurioilla. Liian kirkas ajankohta vaan miulle.

Ajelkaa turvallisesti siellä liikenteessä vaikka tuota lunta nyt on.