Aamulla sitten heräsin aikaisin ja liikkeellä olin jo ennen 8. Muu väki nukkui vielä kun kävin täyttämässä pullot ja jatkoin matkaa. Pitkälle en päässyt kun piti pysähtyä pitämään sadetta. Soitinpa ajankuluksi talovahdille.
Siinä aikani kuuntelin sateen ropinaan maitolaituri/bussikatoksen suojissa. Ei oo tarkoitus hankkia sitä tautia tälläkään reissulla. Onneksi oli kuuro. Sitten vain jatkettiin matkaa kohti Enoa, jos siellä sais pientä purtavaa ja sitten jatkais eteenpäin. Mut eipäs mennä asioiden edelle.
Nyt sais ajettua ne pitkä mäet mitä Eno-Ilomantsi tiellä on voin sanoa että ne ylämäet on perkeleellisiä ja ne on heti mahtavan alamäen jälkeen. Siis ensin vauhfin hurmaa (serkkutyttö ohittaa tän kohan) 50 km/h alas vapaalla ja sit kihnutetaan 11 km/h ylös. Niitä oli sellaset 3-4 eli 3-4 vaaran yli mentiin.Täällä oli se Kuisma
Enossa sitten joutu odottaa kaupan aukeamista 10 minuuttia. Jäätelöä ja energiajuomaa ja suklaata. Sitten takaisin tien päälle ja kohti Joensuuta. Siinä sitten tasaisesti puskien vastatuuleen ja ylämäkeen suuntasin länteen. Jotenkin tottunut tuohon että ei miulla oo sitä myötätuulta sitten suotu ollenkaan. Tulin sitten isompaan risteykseen ja jouduin siirtymään pienemmälle tielle ja vielä tyhjälle kevyenliikenteen väylälle. Miten mie selviin tällaisesta tilanteesta¿?
Oliha siinä risteysalueella aakkosbaari, mitta päätin kaupungissa meneväni syömään, joten ankarasti keskittyen ajoin ohi. Tie oli ihan kiva ja rauhallinen, lopulta tultiin aivan joen rantaan ja kaupunkiin. No tuli sitten aakkosbaari vastaan ja vatsa käski enemmän kuin järki, joten pyörä eksyi kuin itsekseen pihaan. Sisään ja sitten kassalle ja seisovapöytä 😍 tuo jumalainen lahja pyöräilijälle. Kysyin vielä ihan varmuudeksi että voiko santsata. Niin henkilökunta totes et kyl sie nyt vähän tarviin tuoho luitten ympärille täytettä, ett syö kunnolla.
Siinä sitten meni aikaa jonkin verran, ai että oliko nälkä. Ei, älä nyt hulluja ajattele. Samalla ostin netin kautta junalipun ja sit vielä vähän ruokaa lisää ja jälkkäri vielä (mahtuu aivan varmasti mahtuu). Sitten olikin jo valmis olo jatkaa matkaa ja kaupunkiin tutustuen.
Kaupunki on muuttunut jonkin verran sitten viime näkemän ja kyllä sitä uutta rakennetaan kokoajan lisää. Vihreyttä on kiitettävästi vielä jätetty ettei ihan ole unohdettu viihtyvyyttä. Sitten juna-asemalle ja kohta sitä "rata-pyöräilyä" tai vois sanoo et tekee Kareiset. Pari tuntii ja olen kotona ja saunassa. Piti vielä iltamässyt tilata kotiin kun ei jaksanut värkätä mitään.