tiistai 31. tammikuuta 2017

24. Päivä

Aamulla herätessä oli hiukan väsy olo, mut ei muuta ku aamupalalle ja sitten tavarat kantoon. Pyörä valmiiksi ja tielle, toteamuksella, että hulluja nuo suomalaiset. Oli muuten aikas sumuinen ilma ja ylöspäin mennään.



Pikkuhiljaa mentiin ylöspäin ja kokoajan näkyvyys heikkeni. Rupesi olemaan kiinnepisteet noin 200 metrin päässä ja sitten ei tiennyt onko mäki vai tasanen ilman mittarii. Nut meni sitten talutteluksi ku ei vaan onnistunut ku parhaimmillaan näit sen 150 metrii ylhäällä.


Sitten vain ajettiin mittariajoa ja perstuntumalla. Pikkuhiljaa rupesi sääkin selkenemään kunnolla et voi sitten ajaa kunnolla eteenpäin. Välillä mentiin vauhdilla ja välillä kituuttamalla, mutta kuitenkin eteenpäin. Tuulikin auttoi välillä ja välillä vittuili päin naamaa. Mutta kosteeta oli.



Sitten rupesi tie viettämään alaspäin ja vauhtikin kovenee kunnolla. Sitten huomasin kyltin missä oli jotain 6% ja auto alamäessä, kait se jotain tarkoitti. Ensin oli 3 km sitten 2,5 km ja sit vielä 3,5 km ja oli mutkaa, betonierotinta tiessä ja vaikka mitä hilavitkutinta. Pitää varmaan jossain välissä kattoo ne jarrupalat, ku saa jo hiukan kovempaa puristaa kahvoista.





Sitten huomaamatta saavuin Millauhun ja eikun etsimään majoitusta et pääsee vähän helpommalla tässä vaiheessa. (Pitää yrittää tottua siihen et täällä kaikki menee kiinni viimeitään klo 20, lukuunottamatta kapakkoja ja ruokapaikkoja) Hotelli löytyi ja sain huoneen, pyörän sisään ja kamat huoneeseen ja sit kävelylle. Kävin ihan piruuttaakseni asemalla et mites täällä junat kulkee, ne ei oinein kulje mitenkään mihinkään, muutama hassu vuoro. Huonontunut on sitten nuoruusvuosien tai sit aika kultaa muistot. No huomenna jatketaan taas eteenpäin ja jos vaikka menis tällä kertaa laakson pohjalla. Raskain päivä tähän mennessä.

Päivän data



maanantai 30. tammikuuta 2017

23. Päivä

Aamu valkeni kauniin harmaana ja hiostavana. Juu ei ehkä parhain mahdollinen ilma ajaa, mutta minkäs mahdat. Se on otettava mikä saadaan. Leiri kasaan ja maantielle. Heti tällee aamusta sitten niiku ylämäkeen. Siinä sitten kihnutettiin hitaaaasti ja varmasti ja sykkeetki nousi ihan kiitettävästi. En tiedä kui pitkä mäki oli mut eka kerran huippas tällä reissulla. Joten päätin etten aja kovin pitkää tänään. (Kaikkee sitä tulee luvattua itelle, mikä on pitkään)

Ylämäen jälkeen tulee alamäki ja ei juurikaan tarvinnu polkea, senku lasketteli menemään. Tuli sieltä kaupunkikin vastaan. Koulu oli mielenkiintoinen (yhdessäkään valokuvia ottavassa laitteessa ei edelleekään virtaa, joten kuvat saatte katella google katunäkymästä, jos vittu kiinnostaa). Ostari, jes, pyörä parkkiin ja sit selittää et voinkos ladata kännyä tässä, joo onnistuu jos ostat jotain, diili. Siinä sitten istuskelin ja latailin kännyä ja ihailin ranskalaista naiskauneutta.

Aikani räplättyä kännyä (pitihän se tiliä katsoa) suuntasin kauppaan ja kas karttoja. Löytyi yksi ja sit leipää ja taas tielle. Kappas Lidl ja vielä viime hetken täydennykset ja menoksi.

Sitten ajettiin ison tien vierustaa pitkin (en nyt kuitenkaan mitään metsää pitkin, kuitenki sellainen kävi teijän mielissä). Noustiin pikkuhiljaa ylöspäin, tuntui siltä et jalat on hiukan tottuneet näihin mäkiin (nyt se naama näkkärille siellä). Maisemat on vaan niin hienot.



No kello rupes olee sen verta et piti sitä yöpaikkaa ruveta kattelee (ihanko se aurinko kolmelta sammuis). No olin Booking.comin kautta varannu huoneen et pääsee suihkuun ja lämpimään välillä. Menin sitte ohi koko paikasta ja piti paikalliselta kysyä. Niin kävi ihan viemässä ovelle. Siinä aikani ihmeteltyäni, kun kukaan ei tullut avaamaan ovea. Tämä samainen opas (joka oli muuten nainen) kutsui kahville luokseen. Kyllähän se käy ni ei tartte sateessa seisoa. (Senkin pervertikot, tiedän mitä teidän likaisissa aivoissanne liikkuu) Sain kahvia ja hyvää kahvia. Sitten puhelin kilahti ja oli tullut viesti joka oli ranskaa, majapaikan porukka on paikalla klo 17. No siinä sitten annoin blogi osoitteen heille ja muutenkin  juteltiin ja ihmeteltiin. Rouva oli tyytyväinen kun pääsi käyttämään englantia. No isäntä kävi saattamassa majapaikkaan. Erittäin mukava perhe. Jou tai Anssi kirjoittakaa ranskaksi kiitos litania kommenttikenttää miun puolesta.

Tällainen päivä tällä kertaa.

Päivä data



22. Päivä

Kait sitä on tulossa vanhaksi ku menee päivät sekasi.

No kuitenki aamulla laitoin leirin kasaan auringon noustessa (olisin vittu ottanut kuvan jos olis ollu virtaa) Kaunis oli ja muutenkin kiva ajaa auringossa. Sitten tuli huoltamo, jes, saa virtaa. Muuten on sunnuntai eli nää sitten perkele viettää sitä sunnuntaita. Ei oo hirveesti mikään paikka auki ja jos on niin aamupäivästä. Sain sen verta virtaa et voi tarkistaa postin ja viestit. Samalla höpöttäessä aseman hoitajan kanssa. Olen sitte hullu suomalainen joka pyöräilee kylmässä talvessa. (Siis heidän ei meidän).

Tuli siinä kauppakin vastaan ja äkkiä sinne täydentää ruokavarastot. (Ei ollut mikään halpa kauppa). Sitten vain maantielle ajamaan. Sitten tuli kaupunki vastaan.



Ja se saatanan kaupunki sitten kierrettiin, nääkin sitte rakastaa liikenneympyröitä ja yksisuuntaisia katuja. Haistakoot vitut. No ei muuta ku kiertämään sitten. Ja sanottakoon tähän väliin et kännystä oli sitten virta vähissä.

Kaupungin kierto meni sitten suhteellisen hyvin ja helposti. Sitten vain suuntima tuonne ja ylänkö kutsuu. Maisemat oli maalaismaiset, viiniviljelys aluetta. Noustiin sitten tasaisesti ja välillä tuntui ettei vaan jaksa vaikka kuinka yrittää. (2,5%-8%). Varmaan kevyellä maantiepyörällä olis onnistunut.

Tuli tunnelikin vastaan ja sen jälkeen näköalapaikka, oli pakko pysähtyä ja syödä appelsiini. (Nyt sitten Leatherman on rotkon pohjalla, perkele, lipes kädestä, saatanavittuhelvetti) No ostan sitten kotomaasta uuden (toi oli synttärilahja).

Ei auta itkeä. Jatkoin matkaa ja menin kylän läpi ja sitten kohti isompaa kylää. Kas, P-paikka. Käydääs kattoo, hyvältä näyttää, ei näy tielle. Tähän telttani pystytän ja yöni nukun. Taas kerran teltassa ja puskassa. Kyllä siinä kävi vanha mies koiransa kanssa naureskelemassa ja toivotti hyviä öitä. Näin ainakin luulen, kun en ranskaa juuri ymmärrä.

Ilta meni kirjaa lukiessa.

Päivän data

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

20. Ja 21. Päivä

Näistä päivistä juuri mitään kerrottavaa ole muuta ku se että paikallaan oltiin luettiin kirjaa ja maattiin ja odotettiin että myrsky menee ohi. Kaksi päivää sadetta, tuulta ja ukkosta.

19. Päivä

Aamuherätys taivaan alla oli pirteen mukava. Ehkä reissun parhaimmat unet tähän mennessä. Ei muuta ku leiri kasaan ja aamupala tauluun ja tielle.


Tänään sitten yritin kattoo vastaako kukaan warmshowers henkilö. Eli aikaa tuli kulutettua wifin äärellä. No eipä juuri kukaan vastannut, mitä nyt muutama vastasi että eivät voi majoittaa juuri nyt. 

Narbonnen läpi tuli seikkailtua ja sekin onnistui suhteellisen hyvin ja sitten sai ruveta katsomaan telttapaikkaa kahdeksi vuorokaudeksi, kun oli luvattu ukkosmyrskyä oikein kunnolla. Eli teltan saa sitten pultata maahan kunnolla. Ohimennen sellaimen löytyi ja äkkiä teltta päivän valossa pystyyn. Sitten iltapalaa ja nukkumaan.

Päivän data.


torstai 26. tammikuuta 2017

18. Päivä

Aamulla oli aikanen herätys, kun Gerard joutu menee töihin "aikasiin" siis hänen aikanen oli 8.30 piti lähteä. No siinä aamulla kattelin kamat jo valmiiksi kantoon ni ei tarvinnu muuta ku ryystästä kahvit naamariin ja siirtyä tielle.

Siitä sitten Lidliin ostaa vettä (oli edullisinta) sitten vain polkemaan kohti Figueresia ja ilmettelee espanialaista liikennekulttuuria. Tiet muuttu motoriksi tai päinvastoin. Aina ei tiennyt missä pitäs ajaa, mutta sopu sijaa antaa. Kaikki on suhtautunut positiivisesti hulluun suomalaiseen joka talvella ajelee (heidän mielestään todella kylmä). Figueres tuli ja meni (Jou kävin). 





Siinä taidepläjäys.

Se mitä sisällä oli niin jokainen käyköön itse katsomassa, minulla ne ovat omalla kovalevyllä. Sitten suunta kohti Ranskaa, liikenne tuntui lisääntyvän sitä enempi mitä lähemmäksi päästiin. Rajan tuntumassa oli sitten liikkeitä enempi ja vähempi, ei oikein tienny mihin pitäs mennä. Siinä sitten soitin pakollisen soiton kotimaahan (pitää yrittää käyttää näitä muita viestittimiä) siinä sitten alkoi alamäki kohti Ranskan maata. No mikä muuttu? Pienempien kylien liikkeet sulkee arkena klo 20-21 aikoihin. Muuten näyttäs olevan sama meininki ku naapurissa, ehkä hitusen kalliimpaa ainaki näin rannikon lähellä. Tiedä sitten sisämaassa.




Le Bouloussa (Le VoVo) hassusti äännettynä, pidin mäkkärissä tauon, naurakaa nyt perkele, mutt siellä ilmainen ja nopee wifi. Toimii ku se kuuluisa junan vessa. Sain vastauksen yhdeltä warmshowers-ihmiseltä, ei ota vastaan ku on niin kylmä. Saatana tässä mikään kylmä ole ku varusteet on kunnossa. No ei voi mitään, jatketaan matkaa. 


Lunta näinkin lähellä.


Näitä on sitten joka mäkissä. En oo vielä kokeillut.


No tulin sitten vähän isompaan kylään ennen pimeää ja se data kortti. No kuukauden voimassa, sim kortti 10€, 3 Gt dataa, jokunen sms-viesti ja jotain muuta 30€ eli yhteensä 40€. Tietyllä tavalla kallista, mutta tarpeellinen. No sitten ulos kaupungista.

Ei vittu voi olla näin saatanan vaikeeta, kierrä sieltä ja täältä et pääset sinne minne olit menossa. Voi helvetti. Kiemuraa tuli ja välillä eksyi ku ei tiennyt mihin piti mennä, mutta takaisin kartalle pääs aina vaikka oli pimeetä. Mutta oli kiva ajaa pimeellä ku oli vähän liikennettä, ei juurikaan tarvinnut välittää autoista. Niin ja se leiripaikka piti löytää. No aikaa meni ja löysin leirintä aluee , joka on kiinni, yllätys. No tuossa menee jotku jäljet johonki, kas kivimuuri, kas tasaista. TÄSSÄ! No en tosiaan huutanut ääneen, vielä tarkistus miten noi autot menee. Joo ei haittaa, hyvä. Kevyt peite alle, makuualusta, makuupussi, äijä ite säkkiin, vaatteet kuivamassa pyörän päällä. Iltapala ja pää tyynyyn, en jaksanut laittaa telttaa pystyyn, oli luvannut selkeetä ja pakkasta yöksi.

Öitä.

Päivän data




tiistai 24. tammikuuta 2017

17. Päivä

Aamun herätys oli sitten sellanen ettei peiton alta halunnut lähteä pois sitten millään. Aamupalalle nyt kuitenki piti lähteä ja se kahvi, se on saatava vaikka mikä olisi. Gerard teki sellaisen aamupalan että oksat pois, hedelmiä ja myslii kera hunajan. Siinä sitten akhvia lipittäessä hän totesi et ulos siitä lenkille ku siellä on noin kaunis ilma. No ei muuta ku ajokamat niskaan ja tielle.


Ensin ajeltiin tasaisesti flättiä maastoa 10 kilsaa tais kyllä olla 11. Sitten olikin nousua sen 9 kilsan verran. Pari kertaa piti pysähtyä ottaa kuvia ja hörpätä vettä (syke punasella ja kauhee puuskutus oli pysähdyksen syy, tosin maisemilla on voinut olla syynsä) Pari kaverii meni ohi ja pari tuli vastaan, kaikki morjesti vaikka retkipyörällä oli liikenteessä. Maisemat oli upeat. Huippu saavutettiin kyllä hitaasti ja varmasti.






Kännyn kamera räpsyjä nää on ja jotain sinnepäin viritelmiä. Huipulla tauko ja paita takas takin alle, ku nyt on kyyti kylmää, mut ei välttämättä kovaa. Asfaltin pinta ei ollut kyllä mikään paras, sai väistellä monttuja ja tuulikin riepotteli tällaista kukkakeppiä miten halusi. Alas päästiin ilman mitään haavereita ja sitten vaan suoraan seuraa vaan mäkeen.





Kyllä nää sitten rakentaa ihmeellisiin paikkoihin taloja, ei voi ku kummastella. Seuraavaan mäkeen sain sitten myötätuulen avuksi. Se avitti jonkin verran kyllä. Huipulla oli tienristeys, josta olisi päässyt käymään yhdessä kylässä, mutta jätin tällä kertaa menemättä kun tunsin että että voimat ei välttämättä riitä tänään tuohon. Joten laskettelin sitten kohti Rosesia ja käynti Lidlissä hakee ruokaa illaksi ja pariksi seuraavaksi päiväksi. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Söin, suihku ja ulos vielä vähäksi aikaan.





Päivän päätti kävely ranta promedaarilla ja viinilasillisella käynti. Sitten vain takas kämpille iltapalaa syömään tai no yleensäkin mussuttamaan.

Tässä taas päivän data pläjäys.





maanantai 23. tammikuuta 2017

16. Päivä

Aamun herätys oli sitten kalsea, kostea, varmaan johtui siitä että vaatteet oli kuivumassa. Mutta tänään ei tarvinnut lähteä niin aikaisin liikkeelle, sai löhöskellä vielä muutaman tunnin. Siirtymä oli meinaa lyhyt tänään. No piti sitä kuitenkin lähteä ennenku myöhästyy, jos tapani mukaan meen harhaan jossain liikenneympyrässä. Ei muuten satanut juuri sillä hetkellä kun läksin, mutta on sitä tullut.




Kun ollaan merenpinnan tasolla niin vettä oli sitten kaikkialla. Tuulikin oli myötänen tällä kertaa. Ihan kivasti meni matka. Roses kaupunkiin saapuessani (jos tää nyt kaupunki on edes) rupesin kattelee tarkemmin mihin pitää mennä (ku sitä paperikarttaa ei oo vieläkään löytynyt, prkl). Samalla siinä sitten tapasin Warmshowers-isäntäni Gerard, hää anto avaimen ja sano et mee sisään ja oota häntä ku parkeeraa auton. Sitten vaan kamat kantoon ja sisälle ja samantein osa pyykkikoneeseen ja osa suoraan kuivaa. Katsotaan kuinka kauan menee ennenkuin ovat kuivat. Gerard kävi kaupassa ja katsoi että kaikki on kunnossa, niin lähti töihin klo 11.30, on opettaja. 

Siinä sitten yksin jäädessäni vahdin ensi  pyykin ja sitten vielä söin Reijon tuomaa ruisleipää (oli muuten hyvää). Sitten ulostauduin kävelylle rannalle ja ihmettelin maisemaa samalla. Täällä oli kalastusalukset ja luksusalukset melkein rinta rinnan, siis melkein sanoin, kuunnelkaa (lue lukekaa prkl). Sitten löysin kartan mitä vähän aikaa tutkailin niin Kari-Petteri vois kiinnostua ku kartassa oli sukeltajan kuva muutamassa kohdassa.






Tää kylä on aika suojaisessa paikassa, mutta asunto täältä, en varmaan hankis ihan ensimmäisenä. Voi täällä käydä lämpiminä kuukausina kyll. Ja nyt tietenki on poikkeuksellinen talvi, niin miun tuuria ku olla ja osaa. Huomenna pitäs olla lämpimämpää että pääsee ajaa lenkuran tuolla vuorilla. Tulee sitten kevyemmin ajettua niin ei tartte ihmetellä, mutta nousuu on tiedossa kuitenkin. Maisemat pitäisi kuulemma olla hienot. Sen näkee sitten huomenna.




Luntakin näkyy olevan tuolla, sitä en tiedä tuleeko keskiviinon reitllä vastaan vai ei. Sen näkee sitten. Kävelyn jälkeen menin pötköllee sänkyyn ni heräsin sitten ku Gerard tuli töistä eli siinä kasin maissa illalla. Oli tarkoitus vaan lukea uutiset mutta näin kävi. Hän teki Espanialaisen omeletin illalliseksi, oli muuten hyvää. Jotkut käyttää leivän kanssa oliiviöljyä eikä rasvaa, olin hiukan ihmeissäni mutta avoin uusille ehdotuksille.

Sitten se reitti ja huomenna jatkuu





sunnuntai 22. tammikuuta 2017

15. Päivä

Ensi vähä eilisillasta. Tapasin kivan venäläispariskunnan, kumpanenkin oli suuntautunut pyöräilyyn ja käsitykseni mukaan omistavat tandemin. Juttua riitti nun kaksi huonosti englantia puhuvaa yritti saada itsensä ymmärretyksi. Hyvin se meni kuitenki, osoitteita vaihdettiin ja saatan saada vieraita kesän kynnyksellä.

Aamuherätys oli nyt myöhempään ku koskaan aikaisemmin tällä reissulla. Kait sitä on tulossa vanhaksi tai sitte ulkoilma elämä tekee tehtävänsä. No sitten ooteltiin aamiaista ja sitten kamat kantoon ja sit vielä pöörä alas. Siinä sitten lastaat pyörän taas kerran. Sitten ei ollut muuta kun ulos ja liikkeelle. Gironassa tihutti ja menokin tuntui kivalta.

Ajo maistui vaikka satoi tihuttamalla ja sen lisäksi tuuli, puuskissa enempi. Sitten päätin ajella ihan jotain reittiä pitkin Rosesiin vai miten tuo pitäs sanoa ku se on Roses. Maanantai aamupäivällä näen warmshover kaverin ja ajattelin olla pari yötä niin voin käydä niemenkärjessä. Mutta eipäs nyt karata tulevaisuuteen.

Olis varmaan maisemat ollut kauniit, mutta nyt kun oli aika tasaisen harmaata niin ei ollut kuvaamispäivä tänään. Hanskoja sain sitten tänään vaihdella ja ihmetellä mihis mie olinkaan menossa. Muutama pummi tuli matkan varrelle.

Episodi hostellin kanssa. Heidän sivut sanoo että he ovat 22 asti auki ja sitten ku saat just tehtyy varauksen ni ilmoittavat että ovat klo 18 asti auki. Eli vittu jee kiva, laittasivat saatana sivut kohilleen. Sitten nää warmshover-henkilöt jos laitat toistakymmentä viestii niin ehkä kolme neljä vastaa. Tämä Maanantai kaveri vastasi heti ja kysy et voinko tulla maanantaina. Homma hoidossa.

Sitten tän yön majapaikka, kävin Aldissa ja näin kyltin ja marssin sisään ja kysyin hintaa, no kysyntä ja tarjonta kohtasi. Sain oman huoneen hostellin hinnalla, käy miulle, hostellille ei raha kelvannu.

Uutisia tässä katsonut ja näyttää kovasti siltä että oo välttänyt pahimmat myräkät, katsotaan sitten ku pyreneitä jostain kohtaan meinataan ylittää. Väittävät kovasti että saa ne talviajovaatteet kaivaa esille. Täähän menee mielenkiintoiseksi.

Sitten päivän kilometrit.


lauantai 21. tammikuuta 2017

14. Päivä

Kiva herätä aamulla epämääräiseen tuhinaan, mikä kuului naapurisängystä.Kaveri oli tosin heikkokuntoinen ja ylipainoinen, joten luulen et siitä johtui katkonainen hengitys. Vaikka itselläni astma on niin eipä oo noin pahasti katkonainen ollut. No nää paikalliset herää kyll niin myöhään et oksat pois. Siinä sitten odottelin että aamiaista rupeaa tulemaan ja saa jotain vatsan täytettä. Kyllähän sitä sitten rupesi tulee. Sitten täällä näyttää olevan herkkä hiäisiä ihmisiä ku pieni ääniä aiheuttaa hirveen kohtauksen. Sitten on mielenkiintoista ku huomenna jatkan matkaa.

Aikaa meni odotellessa ettänsade taukoo. Sitten ku taukosi niin ulos kävelylenkille ja vähän kattoo paikkoja (en käynnyt kaikkien maitnitsemassa kahvilassa, meen omia polkuja) Leipomo löyty ja takaisin kämpille ku rupes taas satamaan.





Ne pakolliset turistikuvat.

Välipalaa ja vähän uutisia ja paikallinen säätiedotus, pitäisi helpottaa tiistaina tää tuuli ja tuisku. Huomenna voi vielä olla, mutta sitten pitäisi helpottaa. Seuraava majapaikka on jo olemassa, tää rupee näyttää hyvältä. Sitten pitää vaan laittaa viestii aina ku on mahdollista ja katsoo kuka on ollut aktiivinen. Sillä päästään eteenpäin. Voisha sitä eteenpäin mennä sateellakin mutta ei se oo kivaa. Huomenna sitten näkee millainen keli on.

Täydentyy illan mittaan.

No niin jatketaan. Tässä illan mittaan on tullut ihmisiä sisään jonkin verran, sää kun suosii 😜. No se on itselläni edessä huomenna, mutta lähtöä pitää yrittää venyttää aamusta, ettei se herkkä hipiäinen vedä palkokasvia juurineen sieraimiin. Mutta se on huomisen ongelma ei tän päivän. Ja pitää jotenki laittaa valmiiksi tavarat tänä iltana ja loput sitten huomenna. Tässä istuessa tää päivä on mennyt. Huomenna taas poljetaan. Ei tämän kurjempaa tällä kertaa, sitten reissu pitenee ohi noin 2 viikon, nyt sitten katsotaan riittääkö rahkeet.