Urheileva nuari mies

 Moro näin kevään viimeisenä päivänä. Nyt on sitten päästy siihen pisteeseen että voidaan nauttia kesästä ja itikoista. Nyt olen saanut tulokset (lääkärin sanan), yksi astmalääke puotettiin pois (JES VITTU JES!!!) Ja sit myös verenpainelääkitystä kevennettiin, mikä on hyvä asia. Eli kannattaa ottaa se verenkuva ja seurata verenpainetta.

Tänään oli syynä "ajovalojen" tutkinta ja toivoin vielä "päämekaanikon" aikaa ku ajovalojen korjauslinssit ei meinaa pysyä ehjä enää. Niille kaikille jotka haluavat tietää lisää niin tässä tulee lähtökohta, Usher syndrooma ja se pahin vaihtoehto mikä on alaviitteinä. Siis miun näkö menee joskus kokonaan pois ja tulen jossain kohtaa kuuroutumaan myös, MUTTA MUTTA en anna sen hallitsevan miun elämää kuten en anna astmankaan ja allergiankaan. Olisin voinut heittäytyä sohvan nurkaan itkee ett "en pysty en kykene". MUTTA mie haistatin paskat nuorena sille ett tuut sokeeksi ja kuuroksi ja tosin haaveet vaihtu toisiin ja unelmat ehkä toisiin (joista on jo moni toteutunut). Näön suhteen vasen on 0,6 ja oikea 0,8 (ehkä saisin ajokortin), mutta näkökenttä on alle 10 astetta (repikää siitä prkl) ja käytän kahta helvetin hienolla tekniikalla olevaa moottorikorvaa (saatan kuulla jopa paremmin ku kuuleva, mut ku on valikoiva kuulo). Näiden kanssa ku on teini-iästä asti taistellut ni pikkujutut ei enää hirveesti vituta.

Se minkä tää piilevä perinnöllinen sairaus on antanut niin avarakatseisuutta (välillä kyll kaikkea muuta), pienten asioiden huomaamista, muiden huomioimista ja voisin kyll listaa jatkaa, mut muut saa jatkaa. Tiedän kyll sen et liikun hyvin pitkälti vaistonvarassa ja se on monesti pelastanut. Enkä sitä jätä millään muotoa huomioimatta nykyisin eli eläimenä mennään edelleen.

Sitten sananen että tulen tulevaisuudessa valitsemaan ystäväni hyvin tarkkaan (en vaan jaksa enää yksipuolista yhteydenpitoa) ja tulen listaa siivoamaan pikkuhiljaa. Ettäs tiedätte, kyll se puhelin toimii toisinkin päin. Sukulaisia ku ei voi valita.

No niin tällainen vuodatus tällä kertaa. Ajetaan varovasti siellä.

Aamu klo 5.30 otettu 31.5.2023

Grandi seikkailee ... Ym.

 Jäi tuosta loppuraportista Eurovelo mainitsematta.  Laskelmieni mukaan ajoin noin puolissa olemassa olevilla Euroveloilla. Listaa on olemassa, saatoin mennä myös sekaisin.

Ev 9

Ev 13

Ev 2

Ev 4

Ev 6

Ev 15

Ev 17

Ev 8

Ev 1

Ev 3

Ev 5

Näköjään yli puolet on tuossa listassa. Kansallisia reittejä tuli ajettua lukemattomia.

Kävin sit verikokeissa ja terkkarissa. Veriarvot kohillaa ja tätille huomio Kolestoroli viitearvojen sisällä. Ja lääkkeissä saattaa tapahtua muutoksia (vähentyä). Käykää ottamassa verenkuva, suosittelen.

Eli urheileva terve nuari mies😂

Hyvää kevättä kaikille ja ajetaan varovasti siellä.

Grandi seikkailee..... Loppuraportti ehkä ennemmin väliraportti reissujen välissä

 Taipalsaari mökki

Instagram on tylsä, sinne saa vaan 50 kuvaa tai videoo laitettuu. Hölmöö. No mut nyt kuitenkin hiukan numerotietoo eri jutuista. Mennään ihan yksinkertaisesti.

-Matkaa tein noin 8300-8400 km

-Nousumetrejä kipusin noin 60000 metriä ylöspäin ja varmaan saman verran tulin alas

-Kärry paino yli 20 kiloo saatto olla lähempänä 30 kiloo.

-Vaatteita oli ajopaitoja viidet, menovillasii pitkähihasii oli kolmet (pahimpina kylminä oli ainakin kaksi käytössä) pehmuste housuja kahdet (nekin ajoin loppuun joten ostin uudet), ajotakkeja yhdet (sekin vaihtuin matkan varrella), kahdet housut joista toiset oli ajohousut (ajohousut luovutti matkanvarrella, joten toiset siirty ajohousuiksi ja ostin toiset mukaan) Siviilivaatteita oli T-paita, pitkähihanen ja kahdet kalsarit, sukkia oli riittävästi ja suurimmaksi osaksi merinovillasii, pipo, ajosortsit, kesäajokengät, lipokkaat, untuvatakki, 3xajohanskat, talvihanskat, villasukat, varmaan oli vielä muutakin.

-Pyörässä oli työkalut, päivän aikana tarvitsemani tavarat ja eväät ja tilaa laittaa sadetakki ja muuta kyytiin.

-Hukkasinko tavaroita, no varmasti jotain jonnekin, aivan varmasti. (riittävän pitkään ku olet reissussa ni et vaan muista onko kaikki mukana)

Sainko reissusta mitään? Kyllä sain. Ihmiskohtaamisia ja upeita maisemia ja vitusti sisäkumien vaihtoa, kärsivällisyyttä ja nauramisen iloa ja itsensä löytämistä ja itseensä luottamista homman hoitamisessa. Olen varmasti eri ihminen nyt ku lähtiessä. Lähdenkö uudelle reissulle? Aivan varmasti. Jo päivän reissu on reissu eli olen melkein joka päivä reissussa.

Katson maailmaa ihan eritavalla nyt ku aikaisemmin, yritän kiinnittää huomiota pikkuasioihin ja nauttia pikkuhetkistä ja elää hetkessä. (Katson tässä samalla joutsenparin touhuja järvellä)

Musiikkia tuli kuunneltua ja vaikeissa kohdissa kuuntelin muutamaa biisiä, yksi oli Unstoppable ja toinen oli This is The Life. Äänikirjoja tuli kulutettua ihan riittävästi ja sarjoja katsoin ennen nukkumaan menoa (oli ladattu puhelimeen) ja hostelleissa. Kuvat ja viteot olette jo nähneet.

Käsittelenkö asioita vielä pitkään?? Aivan varmasti, mutta voin hakea muistin virkistystä täältä blogista.

Suosittelen kaikille omatoimista reissua vaikka ihan lähimaastoon, jo se piristää mieltä. 

Ajetaan varovasti siellä liikenteessä