No kuitenki aamulla laitoin leirin kasaan auringon noustessa (olisin vittu ottanut kuvan jos olis ollu virtaa) Kaunis oli ja muutenkin kiva ajaa auringossa. Sitten tuli huoltamo, jes, saa virtaa. Muuten on sunnuntai eli nää sitten perkele viettää sitä sunnuntaita. Ei oo hirveesti mikään paikka auki ja jos on niin aamupäivästä. Sain sen verta virtaa et voi tarkistaa postin ja viestit. Samalla höpöttäessä aseman hoitajan kanssa. Olen sitte hullu suomalainen joka pyöräilee kylmässä talvessa. (Siis heidän ei meidän).
Tuli siinä kauppakin vastaan ja äkkiä sinne täydentää ruokavarastot. (Ei ollut mikään halpa kauppa). Sitten vain maantielle ajamaan. Sitten tuli kaupunki vastaan.
Ja se saatanan kaupunki sitten kierrettiin, nääkin sitte rakastaa liikenneympyröitä ja yksisuuntaisia katuja. Haistakoot vitut. No ei muuta ku kiertämään sitten. Ja sanottakoon tähän väliin et kännystä oli sitten virta vähissä.
Kaupungin kierto meni sitten suhteellisen hyvin ja helposti. Sitten vain suuntima tuonne ja ylänkö kutsuu. Maisemat oli maalaismaiset, viiniviljelys aluetta. Noustiin sitten tasaisesti ja välillä tuntui ettei vaan jaksa vaikka kuinka yrittää. (2,5%-8%). Varmaan kevyellä maantiepyörällä olis onnistunut.
Tuli tunnelikin vastaan ja sen jälkeen näköalapaikka, oli pakko pysähtyä ja syödä appelsiini. (Nyt sitten Leatherman on rotkon pohjalla, perkele, lipes kädestä, saatanavittuhelvetti) No ostan sitten kotomaasta uuden (toi oli synttärilahja).
Ei auta itkeä. Jatkoin matkaa ja menin kylän läpi ja sitten kohti isompaa kylää. Kas, P-paikka. Käydääs kattoo, hyvältä näyttää, ei näy tielle. Tähän telttani pystytän ja yöni nukun. Taas kerran teltassa ja puskassa. Kyllä siinä kävi vanha mies koiransa kanssa naureskelemassa ja toivotti hyviä öitä. Näin ainakin luulen, kun en ranskaa juuri ymmärrä.
Ilta meni kirjaa lukiessa.
Päivän data
Kyllä nauratti kun luin 22. ajopäivän jutun... siis ei vahingonilossa vaan hyvän kerronnan ja miehen tuntemisen vuoksi. Peukku ylöspäin ja onnea loppumatkalle!
VastaaPoista