Lyhyt matka asemalle ja siinä ajassa kerkesi sitten kastua vaikka oli sadevaatteet, hiestä meinaa. Tässä on syy miksi en niin hirveesti tykkää vesisateesta, ne sadevaatteet on ku kuori vaatteiden päällä. Sitä kun ei vaan tykkää siitä että hiki virtaa jokina pitkin ihoa ja sitten ku pysähdyt niin kylmä tulee.
Mutta kuitenkin junalla mentiin väli Kuopio-Mikkeli ja päästiin sadealueen toiselle puolelle. Sitten vaan takaisin tielle ja kohti kotia. Mutta ensin piti päästä syömään aakkosbaariin Mikkelintien (13) varteen. Ruokailun jälkeen lähdettiin eteenpäin ja kuinkas muutn ku vastatuuleen. (taitaa olla enemmän sääntö ku poikeus että aina mennään vastatuuleen) Siinä ajaessa näkee vaikka mitä ihmeellisyyksiä ja päivä rupesi kääntymään kohti iltaa. Kurvasin sitten Ristiinan markettiin ostamaan taukojuomaan ja oikeaan aikaan. Tuli rankka sadekuuro ja sitä sai pidätellä sen puoli tuntia.
Sitten eteenpäin mentiin hyvällä tahdilla ja ison alamäen jälkeen pidin pienen tauon, sitten liikkeelle. Ajettuani sen puoli kilometriä en kerinnyt väistää monttua ja reissun ensimmäinen rengas "rikko" oli tosiasia. Tubeles tippu vanteelta ja ei noussut vaikka kuinka yritti. Sisuria peliin ja eteenpäin. Rupesi olemaan pimeetäkin ja taakse lisä valo vilkkumaan että näkyy autoille. (hyvät kanssa pyöräilijät käyttäkää valoja eteen ja taakse, autoilijat huomioivat ihan eri tavalla) Huomasin että kaikki ohittavat kaukaa jos vaan on mahdollista ja valot toi turvallisuuden tunnetta.
Oli kyllä aivan ihana ajaa yöllä kuun loistaessa kohti kotia ja laulaa ääneen radiosta tulleita lauluja. Mäkiin ei osannut varautua muuten tuntien että nyt on alamäki ja ylämäen tunsi siitä että vaihteita piti vaihtaa pienemmälle. Kuu loisti taivaalla ja musiikki soi kuulokojeissa ja muutenkin tuntui epätodelliselta. Kotiin kun pääsi siinä yhden aikaan niin tuntui taas siltä että "olipa reissu mutta tuli tehtyä"
Nyt taas jaksaa jonkin aikaa olla paikallaan, ehkä.
Linkki
https://www.relive.cc/view/vRO7dG9jgy6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti