Jihaa

Uusi pyörä tuli eilen. Kasaus ja mittaus ja töitä. Vasta illemmalla pääsin lähtemään lenkille. Voi sitä ajamisen riemua. Siis Pyörä on Trek Émonda SL 6. Aivan jännä kokemus ajaa vanhan pyörän jälkeen tuollaisella, joka vaan menee kuin itsestään. No kyll eile mopo karkas käsistä vähäsen ja melkein ajoin jalat alta. Nyt on sitten uus pyörä, gps ja känny, kypärä on tuloillaan. Ensi lenkki oli 77 km.

Ajelua kolarin jälkeen

Viime torstaina ajoin kaverin pyörällä maarataa ja aika parani taas. Kuiteski olo oli sellanen "ei vaan kulje ja paikat on tukossa ja kireet". Siihen nähden olen tyytyväinen tulokseen.

Lauantaina kävin sitten metsässä ajelemassa ja edelleen sama tunne oli läsnä. Kait sitä vaan pitää mennä ensin huononpaan suuntaan ennen ku rupeaa paranemaan. Ihan kivaa oli, mutta mutta se tunne ja varmaan tietyllainen pelko siitä et kohta joku taas tulee eteen/kylkee/petään. Ajamalla se lähtee, tiedän ku ei ole ensimmäinen kolhu ja tuskin viimeinen.

Tänään kävin ajamassa maantiellä lainapyörällä. Kulki ja kulki ja tunne oli ei saatana ku ei kulje eikä jalat pyöri. Tukossa koko mies ja selkää juimii ja ja prkl tulis se pyörä jo. Tässä tän päivän data ja olisin hyvin kiitollinen kommenteista.

Juhannusajon jälkipyykki

Juhannusajon jälkeen ku käytiin hakemassa pyörä Lappeenrannan polisiin Mustolan pisteestä, ni itku meinas päästä ku näki missä kunnossa pyörä oli. Samalla tuli ajatelleeksi et jos itse olis ollu siinä välissä, eikä lentänyt yli konepellin. Tuho oli aika totaalinen. Siinä sitten läheteltiin vakuutusyhtiön kanssa viestiä puolin ja toisin, ennen ku asiat olivat järjestyksessä.

En nyt rupea luettelemaan mitä kaikkea meni ja mitä sain korvauksia, vaan jokainen voi katsoa kuvasta. Uutta on tulossa hajonneiden tilalle tai on jo tullut.

Kuski voi hyvin ja kohtapuoliin on taas ajamassa, kuha ensi noi kolotukset lähtee pois.