Kauden eka 200

Tuli viime lauantaina käytyä katsomassa Sulkavan Suursoutuja ystävän kanssa. Kyllä oli lauantai aamuna ennen kukon kiekasua olotila ihan jotain muuta ku paras mahdollinen. Odottelin että Matti tulee paikalle ja jatketaan matkaa eteenpäin. Matti oli aika-ajopyörällä liikenteessä joten hän sai halkoa tuulta. Mennessä pidimme kaksi noin parin minuutin taukoa että ehditään katsomaan kirkkoveneiden lähtö. Nopeutta oli ihan riittävästi ja hyvin ehdittiin. Siitä sitten saaren läpi toiseen paikkaan katsomaan eli veneiden puolimatkaan-

Siitä sitten takaisin kirkonkylälle ja ihmettelemään. Aikamme ihmeteltyä menimme syömään ku vatsa totesi että RUOKAA. Seisova pöytä on muuten hyvä keksintö tällaiselle hoikalle fillaristille.
Vatsa tuli täyteen ja siitä vielä katsomaan kirkkoveneiden maaliin tulo (kaksi ekaa) ja sitten taas nokka kohti kotia.

Eli kiirettä ei ollut mutta myötätuuli totesi et perkele menkää pois täältä. Kyllä mentiin ja lujaa. Kahve tauko oli lohilahdessa. Ja siitä alkoi sitten sellanen vittumainen nousu, juuri kun luulet että mäki loppu ni hahaa kuinka voit olla väärässä. Pieni tasanne ja sitten taas mäkeä, pituutta yli kaksi kilometriä. Sinällänsä oli kiva ajaa toisen peesissä ja ei tullut hirveesti tuhlattua energiaa vaikka töitä sai tehdä siellä takanakin. Matin ceepo kun meni alamäessä menojaan ni meikä sai tehdä töitä aina alamäen lopussa. Ero maantiepyörän ja aika-ajopyörän välillä on huikeä.

Imatran puolella tuli 200 km täyteen ja siitä vielä kaljalle, ansaitulle sellaiselle.

Reittidata