Willimiesajot ja vähän muutakin

Sain vihdoin sen uuden kelakortin, nyt ollaan ihan virallisesti astmapotilas ihan kelankin mielestä. Sitten pitäisi vielä kituuttaa tuonne ens kuun loppupuolille et pääsee röntgen Sinusten tietokonetomografiatutkimukseen. Niin hienosanayhdistelmä ettei siitä juurikaan ymmärrä mitään. Sitten heti perään lääkäri ja päätös millo tehää kirurginen toimenpide noille "kasuttimen" ilmanottoaukoille ja onko paikallispuudutus (toivottavasti olis taju pihalla). Syy on se, että polyypit ahistaa hapen kulkua nyt ja se mihin asti niitä nyt on mennyt. Saatana tässä on menty happivajeella sitten puolet elämästä joten ihan tuttua et pikkasen ahistaa. Jos nyt vanhana tuo kone vielä sen parikyt vuotta kiertäis.

Sitten muita uutisia, olin lupautunut Willimiesajoihin talkooavuksi (talkoo-orja 😁). Putiikki kiinni perjantaina ja kohti Rakuunamäkeä pyöräillen. Perjantai meni rakentaessa kisakeskusta ja korttelirataa. Ei siinä mitään taukoja kerkii viettää, senku tekee ja vipeltää menemään. Vähän sellai niiku työmoodissa mentiin ja tehtiin. Siitä sitten tyttären luokse Skinnarilaan. Lähikaupasta ruokaa ja takasi syömään, ei siinä kauan tarvinnut nukkumattia kutsua. Tuli käymään ihan lekan kanssa.

Aamulla sitten herätys ja kahvia koneeseen ja kohti Rakuunamäkeä. Tosin kävin vielä torilla juomassa kahvia. Sitten hektisesti menemään ja rataa rakentamaan. Sitä rakennettiin siinä Rakuunamäen alueella ennenku tiet suljettiin muulta liikenteeltä. Sen jälkeen muualtakin valmiiksi. Tulossa siis miesten korttelikisa. Sitä ennen oli lasten kirikisa, joka oli aika suosittu. 

Kilpamiehet vois sitten lukea sen lehtisen mikä sen numeron mukana tulee ja huomioida sen että rataa voidaan käyttää muuhunkin ennen kisaa. Ennen kaikkea varovaisuutta kun lapsia on siinä radalla kirimässä, ette te ole niitä maailman huippuja vaikja Suomen huippuja olettekin. Ei se vauhdin hiljentäminen ole teiltä poissa. Olen vittumainen tiedä ja voi tulla aukoo päätä sitten ihan suoraa miulle, ni ei tartte selän takaa huudella.

Korttelikisan alku oli muutama hetki ni sitte Valtteri sano et kyytiin. Jaaha jostain puuttuu mies radan varrelta. No eka alamäki ja puoliväli. Selvä, kisaa oli menty jo pikkasen yli puolet niin taivas repes ihan kunnolla. Siinä sitten toteet et kiva, sadetakki on niin lähellä mutta kaukana. Noin 300 metrin päässä ja paikkaa kun ei saa jättää. Siinä sitten suojaa haettiin puun alta ja viimeisimmäksi steenvajon alta. Vihdoin tulee lupa poistua. Eiku kisakeskukseen ja sadesuojaa. 

Kattos vaan tytär tullut koiran (Räpä alias Rääpäle) kanssa kattoo kisaa. No pientä näytti paleltavan niin nostin syliin ja takin alle (kiinan harjakoira karvallinen). Siinä sitten odoteltiin että sade loppuu ja pääsee purkaa radan pois.

Radan purku oli sitten suhteellisen nopea ja taas oli päivä pulkassa parilla kahvilla ja munkilla. Sitten vielä ihmetellään miten pysytään hoikkana. Taas "kotio" syömään ja nukkumaan.

Aamulla aikaisin ylös ja varikkopaikalle, tänään ollaan sitten liuta-auton mekaanikko/kylttien kerääjä. Aamusta oli eka kerran aikaa nähdä tuttuja ja jutella ja juoda kahvia. Siinä samalla katselin millaisia ajoasuja porukoilla on. Se on ihan hyvä käydä katsomassa että tietää suurinpiirtein millaista porukkaa siellä on. Lähtö, ensin miesten elite, sitten kuntosarjan vapaa vauhti, sitten naisten elite, sitten ohjatut nopeusryhmät ja luuta-auto viimeisenä. Ei keritty ku ajaa se pieni alkulenkki, ku tuli hommia ihan mekaanikkona. Joku oli kaatunut (ei mitään tietoa mitä oli tapahtunut) lanssikin oli siinä, luultavimmin kasa. No pyörällä ei kyllä jatketa, kiekko kiero ja satulatolppa vääntynyt. Kuski ja pyörä kyytiin ja eteenpäin.

Lemintien risteyksessä sitten yleisö huitoo kovasti. Kurvaus siihen, naisten elite kuski siinä takakumi tyhjänä ja naarmuilla. Ei jatka kisaa vaan menee lanssi kyydillä ensiapuun ja pyörä meidän kyytiin. Matkaa jatketaan kohti kirkonkylää ja kyydissä oleva pyörä ja kuski jää tässä pois. Sitten loppumatka keräillään kylttejä ja päästetään tievahdit pois ja syödään taukopaikoilla. Lopussa vielä leikitään taksia kolmelle talkoohenkilölle. Kisakeskuksessa luovutetaan naiskuskin pyörä hänelle. (Paranemisia siulle). Siiten Husu toteaa et menkää syömään. Jostain kumman syystä ei tehnyt mieli yhtään syödä.

Sitten vielä kisakeskuksen purku ja kisat on taputeltu tältä vuodelta. Kiitokset kaikkille, ajajille, organisaatiolle, katsojille. Otetaan taas opiksi tästä vuodesta ja yritetään tehdä vielä parempi kisa ensi vuonna. Talkoo-orja kiittää ja kumartaa ja ajaa auringon nousuun.