Siis tuollainen oli sitten viikonloppuna Räyskälän lentokentän lähistöllä olevalla mökillä. Sinne piti lähteä sitten niiku ajoissa perjantaina aamujunalla. Kamat kantoon ja mies Krampuksen päälle ja kohti juna-asemaa, hyvin rullaa, kiva ajaa ja sitten ku olen sen pari kilometriä ajanut, ni takakumi tyhjä. Muutaman minuutin mietintä paikkaanko/vaihdanko sisurin tässä ja nyt vai talutanko pyörää sen 5 kilsaa asemalle, päätin sitten taluttaa pyörän asemalle. Voin sitten sanoa ettei pyöräilykengät ole mitkään kävelykengät, on meinaa nilka vieläkin kipeet.
Ja sitten ne saatanan VR:n pyörätelineet. Voiko noin päin persettä suunnitella telinettä mihin ei mahdu mitään ja joudut käymään vitummoisen taistelun et saat fillarin roikkumaan niihin. Perkeleen Venaa Rauhassa vois tuodan takas ne konnari vaunut ni tulis noita ihmisä takas junaan fillarin kera, nyt suuntaus näyttäs olevan se et mennään bussilla ja varmaan itsekin menen seuraavan kerran bussilla. Eipä siinä junamatkassa sitten oikein muuta ku taas tapeltiin telineen kanssa Tikkurilassa.
Tikkurilassa oli sitten vastassa KMW, pyörä autoon ja (kalja)kaupan kautta kohti Räyskälää. Kumma kyllä Supermarketissa ei ollut pikaliimaa, mikä kyllä löyty pikkukaupasta joka oli huoltamon kylessä. Pikaliima oli ihan sitä varten et saan paikattua ulkokumin, ku oli gettotubeless versio. Mutta ei mennä asioiden edelle. Päästiin Räyskälän lentokentän ravinteliin lounaalle, oli ihan hintansa väärti, siitä sitten soitto ja sitten avaimen haku mökkiin, mökille ja purkautuminen autosta mökillä. Siinä sitten siirrettiin kamat sisälle ja laitettiin pyörän ulkokumi kuntoon, pikaliimaa pari kerrosta ni johan loppu ilma vuoto. Releiden vaihto ja maasto kutsuu.
Siinä sitten mentiin Räyskälän maastoja ekaa kertaa eläessä, kaikkee sitä kerkee näköjää kokea, maisemia ihmetellessä ja pyörän vikurointia taltutellessa ja maastopyöräilyn alkeita muistellessa. Naama makeessa virneessä ajetaan ja yritetään ylittää itsensä, sitä ku omistaa nopeat jalat ja hitaat kädet, niin eikös se jossain välissä kostaudu. Pikkusillan jälkeen otin sitten puun liian liki ja otin kunnon kosketuksen ja päräytin takajarrukahvan päreiksi. VOI VITTU jee eka maastolenkki näin syksyllä ja heti kalustotappiota. Onneksi KMW soitti heti HC:lle et onks siulla jarruu, tääll on jo jarru päreinä. Vastaus oli että tuo. No ei muuta ku takas mökille etujarrun kanssa, et prkl oli pikkasen vaikeeta.
Mökillä odotellessa HC ja lynx tulivat paikalle ja sain sitten koko ohjaustangon stemmeineen kouraan. Pikkanen mietintä ja sitten oma tanko pois ja laina tanko jarruineen paikalleen. Siinä sitten odoteltiin muita ja laitettiin ruokaa valmiiksi, latailtiin valoja. Paikalle sitten valuivan Tank Driver, Petjala, Kauppinen eli meitä oli 7, minä, KMW, HC, lynx, Tank Driver, Petjala ja Kauppinen. Siinä sitten porukalla syötiin pientä palaa (muisti kuva voi olla väärä, siirrän vastuun muille) sitten taas pyörän päälle ja valot mukana. Valoisaa oli vielä kun lähdettiin ja ajeltiin siinä kentän ympäristössä, siellä on ihan perkeleen hienoja polkuja ja kaikkee kivaa. Siinä sitten ajeltiin ja ruvettiin pikkuhiljaa sytyttelee lamppuja sitä mukaan kun ei oikein nähny. On se vaan ihan v:n kivaa ajaa pimeessä metässä ja mitään muuta et nää ku sen kohdan mihin lamppu näyttää. Vauhti tuntuu kovalta vaikka mentäisiin ihan matelemalla. Ihan saatanan hauskaa. Siinä sitten tultiin mökille ja muistaakseni syötiin ennen saunaa.
Saunassa käytiin ja oltiin ja kaljaa kului, maailmaa paranneltiin ja johonkin aikaan käytiin nukkumaan. Ilta osio kuuluu julkaisukelvoton kategoriaan, tällä yritän säästää heikkohermoisten hermoja ja pitää herrat tyytyväisinä ettei leviä salaista tietoa muille. Ja toisekseen omat muistikuvat on sitten ihan jotain muuta.
Siinä oli perjantai.
Aamulla sitten sitä tuli herättyä ihan normi aikaan 6.00-6.30 (ei ollu laseja päässä ni ei nähnyt tarkasti) Siinä sitten yrität pikku hiljaa heräillä päivään ja juoda kahvia, siihnä ohessa syödä aamiaista. Siinä aamun/aamupäivän aikana sitten paikalle ilmestyivät Shimaani, Mutanaama, Katila ja Eppu perheineen. Sitten lähdettiin maastoon ja jonkin ajankuluttua jakauduttiin kahteen porukkaan. Mainittakoon sitten tähän väliin että Eppu ajoi fixillä eli kiinteällä välityksellä.
Pitänee sanoa se et kyll tuolta löytyy kivikkoa ja juuria ja mäkiä ja mahtavia maisemia ja polkuja ja tietä ja taas polkua ja kai mainitsin jo polut. Kaks sellasta pidempää taukoa pidettiin ja sitten ennen toista taukoa Epulla sitten oli muutama pinna poikki, joku tietävämpi saa kertoa mitä tapahtui, itse olin aika jonon hännillä. Siinä sitten oltiin nuotiolla ja ihmeteltiin ja syötiin nakkeja, ei ollu makkaraa. Sitten jatkettiin matkaa tietä myöten kohti mökkiä ja sitten tiellä ruvettiin sitten revittelemään. Sitä sitten riitti ihan tuonne Kaupalle asti, siinä sitten kalja mittainen tauko ja matka jatkuu. Päästiin mökille ihan kivasti suurinpiirtein kaikki ehjänä ja kilometrejä tuli noin 50 ihan hyvin metsässä olemiseksi.
Siitä sitten ruuan tekoon ja jotkut sitten meni saunaan ennen ruokaa ja siinä sitten ruuan jälkeen saunaan. Saunan jälkeen istuttiin grillillä sivistyneesti siihen asti kunnes Epun perhe poistui paikalta ja tässä kohtaan iskee itsesensuuri loppuillann ajaksi. Pari kuvaa tulee tähän kohtaan.
Siitä ottaa selvää kuka nyt selvää saa.
Se oli lauantai.
Sunnuntai aamuna heräsin sitten taas normiaikaan 6.30 (nyt oli lasit nenillä kelloa katsoessa). Siinä sain ihan rauhassa lukea is vai il lehden kannesta kanteen ja juoda kokista ja rouskuttaa maissilastuja.
Siinä sitten syötiin aamiaista ja valmistauduttiin vielä viimeiseen ajoon ennen kotiin lähtöä. Kauppinen kerkesi jo aamulla lähteä ja Katila teki valmisteluja kotiin lähtöä varten.
Vielä viimeinen kierros järven ympäri. Näköjään sitä on jotain oppinut viikonlopun aikana ku sitä rupesi paiskomaan fillaria mutkiin ja polkemaan lujempaa mitä pahemmalta näytti. Eräässä paikassa oli laavu ja siinä oli sukeltajia ja heidät varusteita. Eräs neito varmaat tunnisti komeat G-miehet, kun jäi niin ihaileva katse silmissä paikalleen jähmettyneenä katsomaan. Tiedä vaikka olis pelästynyt, mutta joka tapauksessa lopetti tekemisen mitä oli sitten tekemässä. Välillä mentiin lujaa ja välillä työnnettiin pyörää ja välillä sitten ylitettiin itsensä. Ja loppujen lopuksi löydettiin itsemme taas mökiltä. Siinä sitten laiteltiin tavaroita kasaan ja pakattiin autoja ja vaihdettiin tankoja. Sitten syötiin.
Sitten se oli taas tavaroiden pakkaamista ja jossain välissä käytiin saunassa. Taas pakataan ja tuhotaan muutama kalja ja kas kummaan saan koskea HC:n punaviiniin ihan luvan kera. Jee. Siinä sitten heitettiin heiheit ja nokka kohti Tikkurilan asemaa Petjalan kyydissä. Matka meni rattosasti ihan kaljan voimalla ihan Imatralle asti. Tikkurilan asema on sitten remontin takia iha perseestä oleva paikka. Siinä sitten taas VR:n stanan hienot keksinnöt edessä ja kauhukuvat mielessä kuinka ton fillarin sitten perillä repii irti ja kuinka saa raivokohtauksen repiä ne telineet irti ja joutua korvausvelvolliseksi.
No junamatka meni ..... ja Läpytirannan jälkeen siirryin irrottelemaan fillari. Oli tullu kaks lisää ja aiku iquu niissä on etukori. Hevonvitunpersesaatanamietapansenmulkunjokaonkeksinynäähornantelineet. Sain fillarin irti huh. Sitten alkaa viimeinen siirtymä kotiin. Oli muuten ihanaa ku ei tartenu kävellä vaan sai ajaa sellai rauhallisesti kohti kotia. Kyllä vaan väsytti ihan pikkasen.
Kiitokset kaikille paikalla olleille ihanasta viikonlopusta ja arvonimestä. Arvostan sitä tosi paljon.
Grandi66
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti